{"id":769,"date":"2020-12-19T13:47:57","date_gmt":"2020-12-19T11:47:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/?p=769"},"modified":"2020-12-19T13:47:57","modified_gmt":"2020-12-19T11:47:57","slug":"kiitollisuuden-voima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/2020\/12\/19\/kiitollisuuden-voima\/","title":{"rendered":"Kiitollisuuden voima"},"content":{"rendered":"\n

Gerrit Gielen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kyky kiitollisuuteen on onnellisten ihmisten piirre. Ihmiset, joilta t\u00e4m\u00e4 kyky puuttuu, keskittyv\u00e4t usein asioihin, jotka eiv\u00e4t ole hyvi\u00e4. Jos he eiv\u00e4t keksi vikaa nykyisyydest\u00e4, he l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t jotakin kiukuttelemista menneisyydest\u00e4 tai jotakin saattaa menn\u00e4 pieleen tulevaisuudessa. Ihminen on ahdistuva ja murehtiva olento eik\u00e4 nykyinen kriisi taatusti tuo helpotusta. Nykyiset varmat asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t katoavan. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa haluan puhua kiitollisuudesta voimana, joka voi auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n kriisiajan yli ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jokainen kriisi, t\u00e4m\u00e4 mukaan lukien, muodostaa katkoskohdan menneisyyteen. Meid\u00e4t pakotetaan p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n irti menneisyydest\u00e4, k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, ja kasvamaan siit\u00e4 uuteen tulevaisuuteen. Se on usein tuskallinen prosessi \u2013 siksi me kutsumme sit\u00e4 ”kriisiksi”. Seuraavista kolmesta vaiheesta voi olla apua.<\/p>\n\n\n\n

1. Ole kiitollinen menneisyydest\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Usein kriisi muodostaa repe\u00e4m\u00e4n menneisyyteen, ja joskus hyvin radikaalisti. Sit\u00e4 me n\u00e4emme t\u00e4ss\u00e4 kriisiss\u00e4. El\u00e4m\u00e4ntapamme n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muuttuneen i\u00e4ksi \u2013 vanha katoaa. Monet ihmiset kokevat t\u00e4m\u00e4n katkoksen menneisyyteen tappiona: kauniit asiat ovat mennytt\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 tule takaisin \u2013 ja se aiheuttaa tuskaa. Viri\u00e4\u00e4 paljon kiukkua, turhautumista ja pahaa mielt\u00e4, kun p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 menneisyytt\u00e4 ei haluta hyv\u00e4ksy\u00e4, ja erityisesti kun syyt\u00e4mme toisia sen aiheuttamisesta. Siin\u00e4 tapauksessa meist\u00e4 tuntuu kuin olisimme uhreja.<\/p>\n\n\n\n

Mutta sanotaanpa nyt, ett\u00e4 otat mukavan asennon ja tunnet aitoa kiitollisuutta kaikista niist\u00e4 kauniista asioista, joita menneisyydess\u00e4 on tapahtunut. Tunne mit\u00e4 ne ovat sinulle antaneet, tunne mit\u00e4 ne ovat sinulle merkinneet. Ole aidosti kiitollinen niist\u00e4. Mit\u00e4 tapahtuu energiatasolla? Syd\u00e4n avautuu ja s\u00e4teilee siihen menneisyyden tapahtumaan \u2013 ja sulauttaa sen. Tapahtuma sis\u00e4istet\u00e4\u00e4n \u2013 vedet\u00e4\u00e4n sielun ajattomalle tasolle. Jos teemme niin, emme tarvitse fyysist\u00e4 menneisyytt\u00e4 ja kaikkea, mik\u00e4 siin\u00e4 oli arvokasta, vaan kiitollisuuden energian avulla tulemme osaksi sielumme ajatonta todellisuutta. Joten kiitollisuus on avainasemassa menneisyydest\u00e4 irti p\u00e4\u00e4st\u00e4misess\u00e4 ja eteenp\u00e4in siirtymisess\u00e4 seuraavaan rikastuttavaan kokemukseen.<\/p>\n\n\n\n

Menneisyyden merkitys<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yleens\u00e4 n\u00e4emme menneisyyden sellaisena, joka on mennytt\u00e4 eik\u00e4 tule takaisin ja joka on kadotettu i\u00e4ksi. Asetamme itsemme ihmisin\u00e4 kaikenlaisiin lokeroihin, ja ajan lokero on ehk\u00e4 voimakkain illuusio. Muistan er\u00e4\u00e4n tunnetun kirjailijan olleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 muisto menetetyst\u00e4 kauneudesta voi aiheuttaa ainaista syd\u00e4nt\u00e4 s\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tuskaa. Mutta min\u00e4 n\u00e4en sen eri tavalla. Minusta asiat eiv\u00e4t voi kadota i\u00e4ksi y\u00f6n pimeyteen. Kerran kukoistanut kukka kukoistaa aina, se on ikuisesti osa ajatonta universumia. Se mik\u00e4 oli arvokasta, haluaa tulla ikuistetuksi meiss\u00e4. Kiitollisuus on se tekniikka siihen. Jos emme ole kiitollisia, menneisyys vet\u00e4\u00e4 jatkuvasti huomiotamme, se houkuttaa meit\u00e4 jatkuvasti ja luo tasapainottomuutta.<\/p>\n\n\n\n

Erityistapaukset, joista on syyt\u00e4 olla kiitollisia, ovat loppujen lopuksi aina kohtaamisia itsemme kanssa. Ellemme ole kiitollisia, hylk\u00e4\u00e4mme osia itsest\u00e4mme, mist\u00e4 on tuloksena sirpaloituminen, ja se pit\u00e4\u00e4 aina sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ep\u00e4t\u00e4ydellisen\u00e4 olemista, onnettomana olemista. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 me kohtaamme jatkuvasti itsemme. Joskus se voi olla kaunis kohtaaminen, joskus tuskallinen. Mutta avainasia eheytymiseen on kiitollisuus. Kiitollisuus tekee meist\u00e4 kokonaisia.<\/p>\n\n\n\n

2. Ole kiitollinen nykyisyydest\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kriisi on menneisyyden ja tulevaisuuden v\u00e4linen radikaali ero. Usein kriisi syntyy, koska me pid\u00e4mme liian kauan kiinni menneisyydest\u00e4 niin ett\u00e4 tulevaisuuden t\u00e4ytyy pakolla tunkeutua nykyisyyteen. T\u00e4t\u00e4 kuvaava n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 hollantilainen sanonta kuuluu: ”lopulta ranta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 laivan ymp\u00e4ri”.<\/p>\n\n\n\n

Kuvittele, ett\u00e4 olemme kaikki isossa laivassa ja lujasti vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 laiva on oikeassa kurssissa. Jos joku huutaa, ett\u00e4 laiva on menossa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, emme kuuntele h\u00e4nt\u00e4, koska me juhlimme ja kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan hienosti. Sitten se tapahtuu: laiva t\u00f6rm\u00e4\u00e4 rantaan ja tulee rankka yhteenotto todellisuuden kanssa. Silloin meid\u00e4n on kohdattava todellisuus: me olimme v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kurssissa. Turvalliseksi kuvittelevamme iso laiva on jumissa, ja me olemme luonnonvoimien armoilla. Mit\u00e4 seuraavaksi? Vaikeroimmeko kohtaloamme? Suutummeko kapteenille? Ep\u00e4ilen, ett\u00e4 kukaan ei todella kuuntele, jos joku t\u00e4llaisessa tilanteessa sanoo: ”Olkaamme kiitollisia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtui”. Silti haluaisin yritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kriisi on katkos menneisyyteen; meist\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 menneisyys varastetaan meilt\u00e4, kun asiat olivat hyvin. Olemme kiukkuisia ja surullisia siit\u00e4. Jonkun syyttely on houkuttelevaa, mutta se ei paljoa auta. Yksi kysymys, joka voi auttaa meit\u00e4 on t\u00e4m\u00e4: ”Keit\u00e4 me olemme? Olimmeko todella omia itsej\u00e4mme siin\u00e4 menneisyydess\u00e4, joka tuntui niin mukavalta?”<\/p>\n\n\n\n

Yksi keino oppia hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n kriisi on katsoa menneisyyteen ja todella kysy\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n kysymys: ”Olinko siell\u00e4? Olinko koko potentiaalillani t\u00e4ysin l\u00e4sn\u00e4 ihmisen\u00e4?” Jos katsot kriisi\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4 t\u00e4ysin rehellisesti, n\u00e4et aina, ett\u00e4 jotakin puuttui. Osa sinusta ei ollut mukana. Se on jokaisen kokemasi kriisin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: auttaa sinua kasvamaan, auttaa sinua toteuttamaan koko potentiaaliasi. Jokaisen kriisin todellinen viesti on: olet paljon kauniimpi ja upeampi kuin luulet; voit tehd\u00e4 paljon enemm\u00e4n kuin luulet. Ole kiitollinen siit\u00e4 viestist\u00e4. Ole kiitollinen nykyisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ole kiitollinen siit\u00e4 kadonneesta itsesi osasta, joka tulee luoksesi. Olemalla kiitollinen toivotat t\u00e4m\u00e4n osan tervetulleeksi. Olemalla kiitollinen autat itse\u00e4si kukoistamaan.<\/p>\n\n\n\n

3. Ole kiitollinen tulevaisuudesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun ajattelemme tulevaisuutta, n\u00e4emme asioita, joita odotamme, toivomme tai pelk\u00e4\u00e4mme tapahtuvan. N\u00e4m\u00e4 asiat liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa ulkomaailmaan: me odotamme kokevamme tiettyj\u00e4 asioita. Se on kuin elokuvan osa, jota emme ole viel\u00e4 n\u00e4hneet. Toisin sanoen ajatellessamme tulevaisuutta n\u00e4emme sen p\u00e4\u00e4osin sellaisena, mit\u00e4 meille maailmassa tulee tapahtumaan. T\u00e4m\u00e4 johtuu hyvin materialistisesta todellisuuskuvasta ja ajan etenemisest\u00e4. N\u00e4emme my\u00f6s ajan sis\u00e4isen\u00e4 prosessina: me muutumme, koska tietoisuutemme etenee t\u00e4ydellisyytt\u00e4 kohti. T\u00e4m\u00e4 prosessi ei pys\u00e4hdy, ennen kuin olemme kaikkea; kun olemme Yht\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Niin kauan kuin emme ole kaikkea, on olemassa sis\u00e4inen ja ulkoinen maailma. Tietoisuuden kasvu johtaa my\u00f6s ulkoisen maailman muutoksiin: se on sit\u00e4, mit\u00e4 me koemme ajan etenemisen\u00e4 ulkoisessa maailmassa. Toisin sanoen n\u00e4emme ulkoisen maailman muutokset sis\u00e4isen kasvumme heijastuksena. Yhteenvetona: tulevaisuus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kasvua, tietoisuutemme kasvua. L\u00f6yd\u00e4mme uusia ulottuvuuksia itsest\u00e4mme. Millaisia? Emme tied\u00e4. Mutta universumi on ihmeellinen: me olemme h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4. Mit\u00e4 tahansa kohtaamme tulevaisuudessa, se on meid\u00e4n, se olemme me. Ottakaamme itsemme vastaan kiitollisina.<\/p>\n\n\n\n

Mahtava matka ajan halki on tulemista kotiin itseemme.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi: kiitollisuus ja kaksinaisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jokaisessa ihmisess\u00e4 asuu pikku paholainen. Se pikku paholainen kertoo meille jotakin sellaista, mit\u00e4 itse asiassa haluamme kuulla. Nimitt\u00e4in kun jokin menee pieleen, se ei ole meid\u00e4n syymme, vaan se on aina jonkun muun syy. Joten me olemme uhreja. Se maailmankuva, jonka paholainen meille antaa, on hyvin yksinkertainen: on hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja pahoja ihmisi\u00e4 \u2013 ja me olemme hyvien joukossa. Joten t\u00e4m\u00e4 maailmankuva jakaa maailman yksinkertaisesti ja selv\u00e4sti hyv\u00e4\u00e4n ja pahaan. Ja jos jotakin tapahtuu, mist\u00e4 emme pid\u00e4, se johtuu pahasta. Ja se paha on huonoa ja sen vuoksi sit\u00e4 vastaan pit\u00e4\u00e4 taistella. Paholainen saarnaa kaksinaisuutta, ja me kuuntelemme. On kiva olla hyvien puolella. On kiva olla yksi valituista.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n maailmankuvan ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 se est\u00e4\u00e4 kaiken sis\u00e4isen kasvun. Jos jotakin pahaa tapahtuu, emme voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sen suhteen tai meid\u00e4n on taisteltava sit\u00e4 vastaan. Me pid\u00e4mme yll\u00e4 kaksinaisuutta t\u00e4ll\u00e4 tavoin. Me jatkamme kaksinaisuuden paholaisen kuuntelemista. Kaksinaisuus est\u00e4\u00e4 kasvua.<\/p>\n\n\n\n

Kuinka voimme eliminoida t\u00e4m\u00e4n kaksinaisuuden? Eliminoimalla meiss\u00e4 olevan kaksinaisuuden paholaisineen. Miksi et sitten mene sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja katso sit\u00e4 pikku paholaista? Sit\u00e4 pikku paholaista, joka jatkuvasti kiljuu meille, ett\u00e4 maailmassa meid\u00e4n ulkopuolellamme on pahoja ja ik\u00e4vi\u00e4 asioita. Katso sit\u00e4 pikku paholaista ja sano: ”Olen iloinen, ett\u00e4 olet t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sin\u00e4 osoitat minulle asioita, joista minun on viel\u00e4 opittava pit\u00e4m\u00e4\u00e4n, n\u00e4yt\u00e4t minulle miss\u00e4 voin kasvaa. Olet osa minua, mutta et ole minun pomoni. Olen kiitollinen.”<\/p>\n\n\n\n

Ole onnellinen sellaisena kuin olet. Ole onnellinen kaikista itsesi puolista. \u00c4l\u00e4 en\u00e4\u00e4 tuomitse itse\u00e4si, vaan ole kiitollinen itsest\u00e4si. Ole kiitollinen, ett\u00e4 tietoisuutesi voi kokea omaa ainutlaatuista persoonaasi. Vain silloin taistelu itsesi kanssa p\u00e4\u00e4ttyy. Vain silloin todella l\u00f6yd\u00e4t itsesi omassa voimassasi.<\/p>\n\n\n\n

\u00a9 Gerrit Gielen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomennos: Tapio N\u00e4rhi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Gerrit Gielen Kyky kiitollisuuteen on onnellisten ihmisten piirre. Ihmiset, joilta t\u00e4m\u00e4 kyky puuttuu, keskittyv\u00e4t usein asioihin, jotka eiv\u00e4t ole hyvi\u00e4. Jos he eiv\u00e4t keksi vikaa nykyisyydest\u00e4, he l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t jotakin kiukuttelemista menneisyydest\u00e4 tai jotakin saattaa menn\u00e4 pieleen tulevaisuudessa. Ihminen on ahdistuva ja murehtiva olento eik\u00e4 nykyinen kriisi taatusti tuo helpotusta. Nykyiset varmat asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t katoavan….<\/p>\n

Read More Read More<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-769","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/769","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=769"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/769\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":770,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/769\/revisions\/770"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=769"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=769"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=769"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}