{"id":339,"date":"2020-01-14T11:06:41","date_gmt":"2020-01-14T09:06:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp\/?p=339"},"modified":"2020-01-14T11:06:41","modified_gmt":"2020-01-14T09:06:41","slug":"sielu-ja-persoonallisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/2020\/01\/14\/sielu-ja-persoonallisuus\/","title":{"rendered":"Sielu ja persoonallisuus"},"content":{"rendered":"\n

Gerrit Gielen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Henkisiss\u00e4 kirjoituksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein k\u00e4sitteit\u00e4 ”sielu”, ”ego”, \n”persoonallisuus” ja ”sis\u00e4inen lapsi”. Ne ovat kaikki t\u00e4rkeit\u00e4 osia \nsiit\u00e4, mist\u00e4 ihmisyytemme koostuu. Miten ne sitten liittyv\u00e4t toisiinsa \nja mit\u00e4 ne merkitsev\u00e4t meille jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme? Perinteinen \npsykologia tarjoaa useita malleja ihmisen persoonallisuudelle. Yleens\u00e4 \nniist\u00e4 puuttuu henkinen n\u00e4k\u00f6kulma. Minusta henkisen n\u00e4k\u00f6kulman ytimen\u00e4 \non ajatus, ett\u00e4 me ihmisin\u00e4 olemme osittain riippumattomia ajasta ja avaruudesta<\/em>, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 osa on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme millaisia olemme. Viittaan t\u00e4h\u00e4n osaan nimell\u00e4 sielu<\/em>. Paitsi ett\u00e4 meill\u00e4 on sielu, joka on olemassa ajan ja avaruuden tuolla puolen, t\u00e4m\u00e4 sielu ilmenee ajan ja avaruuden sis\u00e4puolella<\/em>\n paljon enemp\u00e4n\u00e4 kuin yhden ihmisen el\u00e4m\u00e4n\u00e4: meill\u00e4 kaikilla on monia \nel\u00e4mi\u00e4. Uskon, ett\u00e4 j\u00e4lleensyntymisen k\u00e4site on keskeist\u00e4 my\u00f6s \nhenkiselle n\u00e4k\u00f6kulmalle. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esittelen ihmisen psykologisen mallin \nhenkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja t\u00e4m\u00e4 malli perustuu omiin kokemuksiini \nhypnoterapeuttina ja vuosien kuluessa muodostuneeseen henkiseen \noivallukseen. K\u00e4sittelen kutakin yll\u00e4 mainittua k\u00e4sitett\u00e4 ja kuvailen \nniit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia. <\/p>\n\n\n\n

Sielu <\/h3>\n\n\n\n

Kun havaitsemme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman aisteillamme, kaikki \nn\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmentyv\u00e4n ajan ja avaruuden sis\u00e4puolella. Opiskellessani noin \n40 vuotta sitten matematiikkaa, fysiikkaa ja astronomiaa, mielsin \nuniversumin pohjimmiltaan loputtomana avaruutena, jossa on \u00e4\u00e4ret\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\n hiukkasia. Kuitenkin uskoin my\u00f6s ihmissielun ja reinkarnaation \nolemassaoloon. Minulle oli ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miten voisin yhdist\u00e4\u00e4 fyysisen \nuniversumin kiinte\u00e4t, kausaaliset ja matemaattiset lait mielen sis\u00e4iseen\n maailmaan: tietoisuuteen, subjektiivisuuteen ja vapauteen. Yksi keino \noli Einsteinin suhteellisuusteoria. Se opetti minulle, ett\u00e4 valon tasolla aikaa ja avaruutta ei ole olemassa<\/em>;\n valolle oli olemassa vain ikuinen nyt-hetki. Selvenn\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hieman: jos\n katselemme jotakin kaukaista t\u00e4hte\u00e4, me sanomme, ett\u00e4 tuolta t\u00e4hdelt\u00e4 \ntulevalta valolta kesti monta vuotta matkata luoksemme avaruuden halki. \nMutta t\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa itse valons\u00e4teen osalta. Jos voisimme \nmatkata valon mukana, ts. istuen valons\u00e4teen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, emme kokisi aikaa \nja avaruutta. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 valon nopeudella liikkuen aika ja \navaruus menev\u00e4t kokoon. Valo ei matkaa ajan ja avaruuden sis\u00e4puolella,<\/em> vaan pikemminkin se muokkaa meid\u00e4n havaintojamme ajasta ja avaruudesta. <\/p>\n\n\n\n

Suhteellisuusteoria antaa seuraavan kuvan universumista. \nValo on er\u00e4s energian muoto. Kaikki energia on olemassa ajattomassa ja \navaruudettomassa tilassa: ikuisessa nyt-hetkess\u00e4<\/em>. Puhtaan energian tasolta ilmestyy ainetta, ja aineen mukana ilmestyv\u00e4t my\u00f6s aika ja avaruus. Aivan\n kuten valo fyysisess\u00e4 universumissa on riippumaton ajasta ja \navaruudesta, meiss\u00e4 on my\u00f6s osa, joka on riippumaton ajasta ja \navaruudesta, riippumaton fyysisest\u00e4 kehosta: juuri t\u00e4t\u00e4 osaa min\u00e4 kutsun\n sieluksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rryksemme ei riit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 sielu tarkalleen \nottaen on. Ajattelumme perustuu t\u00e4ysin asioiden luokitteluun ajassa ja \navaruudessa. My\u00f6s kielellisesti me erotamme menneisyyden, nykyisyyden ja\n tulevaisuuden. Mutta sielu ylitt\u00e4\u00e4 ajan ja avaruuden. Sielu on monella \ntapaa kuin t\u00e4hti. Jos yksi sellainen valons\u00e4de koskettaa maailmaamme, \nsyntyy ihmisolento: sielun er\u00e4s inkarnaatio. Meiss\u00e4 on tuon t\u00e4hden \nvaloa; se on se meiss\u00e4 oleva kauneus ja hyvyys. Kutsumme t\u00e4t\u00e4 \nkorkeammaksi min\u00e4ksemme, sis\u00e4iseksi valoksemme. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tulemme \ntietoisiksi t\u00e4st\u00e4 valosta, sit\u00e4 rikkaammaksi ja t\u00e4ytel\u00e4isemm\u00e4ksi \nel\u00e4m\u00e4mme tulee. Lopulta ilmaisemme t\u00e4t\u00e4 t\u00e4hden valoa Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja \nrikastutamme sill\u00e4 maailmaa ja ihmiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Heti kun alamme tiedostaa t\u00e4t\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 valoa \u2013 sieluamme\n \u2013 siirrymme kasvun prosessiin. Meill\u00e4 on tunne, ett\u00e4 tulemme enemm\u00e4n \nomaksi itseksemme ja samalla tunnemme olevamme syv\u00e4llisemmin yhteydess\u00e4 \nmaailmaan, ymp\u00e4rill\u00e4mme olevaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja universumiin. Ep\u00e4ily katoaa \nja alamme v\u00e4hitellen tajuta, keit\u00e4 olemme ja ett\u00e4 universumissa on \nmeille ainutlaatuinen paikka. Silloin j\u00e4t\u00e4mme taaksemme pimeyden, \nep\u00e4ilyn ja pelon maailman, ja koemme sis\u00e4ist\u00e4 ikuista valoa. Nimenomaan \nsielu antaa el\u00e4m\u00e4llemme merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Usein ihmiset pohtivat, mik\u00e4 el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai \ntarkoitus on. Kasvatuksemme takia me etsimme tarkoitusta itsemme \nulkopuolelta. Haluamme saavuttaa jotakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, luoda uraa, tehd\u00e4 \njotakin arvokasta, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ihmissuhteen, saada lapsia. Mutta el\u00e4m\u00e4mme \ntodellisena tarkoituksena on sis\u00e4inen tarkoitus: antaa sielumme valon \nvirrata l\u00e4vitsemme t\u00e4ydellisesti. Se on todellista itsens\u00e4 \ntoteuttamista. Sitten kun olemme saavuttaneet sen, meid\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 \ntarvitse kysell\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme tarkoitusta: etsiminen p\u00e4\u00e4ttyy. Tapahtuu \nyksinkertainen ja ilmiselv\u00e4 tajuaminen: olemme l\u00f6yt\u00e4neet paikkamme \nuniversumissa. Polku ei ole ulkopuolellamme, vaan meiss\u00e4: me<\/em> olemme se tie. Olemalla itsellemme uskollisia me seuraamme sit\u00e4 polkua.  <\/p>\n\n\n\n

Maallinen persoonallisuus<\/h3>\n\n\n\n

Ihmisel\u00e4m\u00e4mme alussa valons\u00e4de sielustamme koskettaa \nMaata. Sielumme ajaton energia sulautuu lukuisiin muihin energioihin, ja\n maallinen persoonallisuutemme syntyy. Tuo persoonallisuus on \nainutlaatuinen jokaisella ihmisell\u00e4. Edellisiss\u00e4 el\u00e4miss\u00e4 sinulla oli \nerilainen temperamentti, erilaisia odotuksia, erilaisia pelkoja, kaikki \noli erilaista \u2013 paitsi sielusi. Syv\u00e4llisin ydin on aina sama, mutta sit\u00e4\n ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t energiat ovat erilaisia. Amerikkalainen kenraali Patton \nkirjoitti er\u00e4\u00e4ss\u00e4 runossa:<\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4 kuin kuvastimen kautta, h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti
N\u00e4en i\u00e4nikuisen kamppailun
Miss\u00e4 taistelin monin muodoin
Monin nimin, mutta aina minuna<\/em>. <\/p>\n\n\n\n

Juuri sielu antaa meille aistimuksen minuna<\/em> \nolemisesta. Vaikka osallistumme el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin erilaisella \npersoonallisuudella, eri sukupuolena \u2013 joskus jopa muussa kuin \nihmiskehossa \u2013 yh\u00e4 me pystymme aistimaan: se olin min\u00e4<\/em>. T\u00e4m\u00e4 \nkoskee my\u00f6s nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Seiso peilin edess\u00e4 ja mieti \nlapsuuttasi. Kasvosi ovat ik\u00e4\u00e4ntyneet, tunteesi ja tietoisuutesi ovat \nmuuttuneet \u2013 mutta yh\u00e4\u2026 se olet sin\u00e4. Tunnemme syv\u00e4ll\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4mme, \nolemuksemme ytimess\u00e4 identiteetin, Minut, joka on aina ollut eik\u00e4 muutu.\n T\u00e4m\u00e4 ’Min\u00e4’ on riippumaton ajasta ja avaruudesta, se ei ik\u00e4\u00e4nny kehon \nmukana \u2013 me aistimme oman sielumme. <\/p>\n\n\n\n

Maallista persoonaamme voidaan verrata aurinkokuntaan: \nydin \u2013 aurinko \u2013 on aina sama. Planeetat kiert\u00e4v\u00e4t auringon ymp\u00e4ri, ja \nplaneettojen sijainti muuttuu jatkuvasti. Itse aurinkoa lukuun ottamatta\n planeettojen muodostelma edustaa energioita, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t meid\u00e4n \npersoonaamme. Mit\u00e4 ne muut energiat ovat, joista persoonallisuutemme \nmuodostuu? T\u00e4rkeimm\u00e4t ovat: edelliset el\u00e4m\u00e4mme, vanhempamme, kehomme ja \ngeneettinen koostumus, yhteiskunta, jossa kasvamme aikuisiksi, Maan \nenergia ja ihmiskunnan energia yleens\u00e4. K\u00e4sittelen nyt n\u00e4it\u00e4 \nvaikutteita.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Edelliset el\u00e4m\u00e4mme<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aloitetaan siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on edellisi\u00e4 el\u00e4mi\u00e4. Noista\n edellisist\u00e4 el\u00e4mist\u00e4 yksi erityisen t\u00e4rke\u00e4 on nykyist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme \nedelt\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4. Sill\u00e4 on yleens\u00e4 suuri vaikutus. Se, miten edelliset \nel\u00e4m\u00e4t vaikuttavat meihin, riippuu siit\u00e4, kuinka paljon niist\u00e4 me olemme\n sis\u00e4ist\u00e4neet ja vapauttaneet. Jokaisen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4, kun j\u00e4t\u00e4mme \nfyysisen kehon, alkaa luonnollinen ja kaunis kasvuprosessi. Asteittain \nme p\u00e4\u00e4st\u00e4mme irti maallisesta persoonastamme, sen kaikista peloista, \nep\u00e4varmuuksista, tavoista, ja palaamme ja yhdistymme sieluumme. Me \nkoemme sen kasvuprosessina, meist\u00e4 tulee enemm\u00e4n itsej\u00e4mme. Kukaan \npelkonsa voittava ei sano, ett\u00e4 nyt olen menett\u00e4nyt jotakin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. \nP\u00e4\u00e4st\u00e4mme irti itsess\u00e4mme olevasta ep\u00e4todellisuudesta ja sallimme \nikuisuuden tulevan sis\u00e4\u00e4n. Pelko antaa tilaa rakkaudelle, tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys\n viisaudelle. Otamme edellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 mukaan sen, mik\u00e4 on saanut \nmeid\u00e4t kasvamaan viisaudessa ja rakkaudessa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 luonnollista kasvuprosessia ei kuitenkaan aina \ntapahdu. Itse asiassa monet ihmiset pit\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isesti kiinni \nmaallisesta persoonastaan kuolemansa j\u00e4lkeen. He asustavat el\u00e4m\u00e4n \nj\u00e4lkeisess\u00e4 astraaliymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joka heijastaa heid\u00e4n kiintymyst\u00e4\u00e4n \nMaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jos heill\u00e4 on selvi\u00e4 uskonnollisia uskomuksia taivaasta, \nhe tapaavat toisia samoja uskonnollisia uskomuksia omaavia, joilla on \nsamanlainen n\u00e4kemys taivaasta. He saattavat v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 he ovat \noikeassa paikassa ja ett\u00e4 jokainen kehotus l\u00e4hte\u00e4 pois on v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4ll\u00e4 \ntavoin luonnollinen kasvu estyy. Tuloksena on, ett\u00e4 monet ihmiset \nuskovat olevansa taivaassa ja samalla tuntevat olevansa hirve\u00e4n \nonnettomia, koska he eiv\u00e4t kuuntele sielunsa viestej\u00e4. Ihmiset voivat \nmy\u00f6s olla niin t\u00e4ynn\u00e4 edellisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaikutelmia ja kokemuksia, ett\u00e4\n he eiv\u00e4t kovinkaan hyvin p\u00e4\u00e4se niist\u00e4 irti. Tuskat, traumat ja \nmenetykset ovat saattaneet lannistaa heid\u00e4t tai vaihtoehtoisesti he ovat\n saattaneet olla hyvin menestyksekk\u00e4it\u00e4 ja onnellisia eiv\u00e4tk\u00e4 ole \nvalmiita p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 irti.   <\/p>\n\n\n\n

Lyhyesti sanoen monilla ihmisill\u00e4 edellisen el\u00e4m\u00e4n \nvapauttamisen ja sis\u00e4ist\u00e4misen kasvuprosessia ei ole saatettu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen\n aivan t\u00e4ysin, kun heid\u00e4n sielunsa siirtyy uuteen inkarnaatioon. T\u00e4ll\u00f6in\n he kokevat j\u00e4lleensyntymisens\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena valon vesiputouksena, joka \nlaskeutuu taivaasta Maahan ja johon he imeytyv\u00e4t mukaan. Joskus he \nantautuvat sille, mutta usein on my\u00f6s vastustusta. Vastaanotollani \nkohtaan usein t\u00e4t\u00e4 vastustusta el\u00e4m\u00e4\u00e4 kohtaan Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun ihmiset \nmenev\u00e4t transsitilaan ja k\u00e4yv\u00e4t uudelleen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 alussa. Kun kysyn \nheilt\u00e4: ”Milt\u00e4 tuntui, kun tulit Maahan?” he sanovat: ”Min\u00e4 vastustelin,\n en tosissani halunnut tulla, mutta minun oli pakko.” Tuollainen \nvastustus el\u00e4m\u00e4\u00e4 kohtaan on usein ongelma, joka pysyy heid\u00e4n koko \nel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, ja se on syyn\u00e4, etteiv\u00e4t he pysty vapaasti nauttimaan \nel\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos pyyd\u00e4n asiakkaitani huolellisesti huomioimaan, kenelle t\u00e4m\u00e4 vastustus kuuluu \u2013 kuka<\/em>\n vastustaa el\u00e4m\u00e4\u00e4? \u2013 yleens\u00e4 he j\u00e4ljitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n tuntemuksen \nviimeisimm\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 persoonaan. Yrit\u00e4n saada heid\u00e4t tuntemaan, ett\u00e4 \nheiss\u00e4 on osa, joka halusi <\/em>tulla t\u00e4nne. T\u00e4m\u00e4 osa itse asiassa \nedustaa todellista itse\u00e4, heid\u00e4n sieluaan. Kun he saavat yhteyden t\u00e4h\u00e4n \nosaan ja tuntevat sen, vastustus voitetaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka joku ei vastustaisi el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta jos edellisen \nel\u00e4m\u00e4n persoonallisuus ei pystynyt saamaan yhteytt\u00e4 ja yhdistym\u00e4\u00e4n \nsieluun uutta syntym\u00e4\u00e4 edelt\u00e4neen\u00e4 v\u00e4liaikana, t\u00e4m\u00e4n edellisen el\u00e4m\u00e4n \npersoonallisuus el\u00e4\u00e4 edelleen nykyisess\u00e4 persoonallisuudessa. Koska se \nei l\u00f6yt\u00e4nyt tiet\u00e4\u00e4n takaisin sieluun, se est\u00e4\u00e4 my\u00f6s nykyisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \nyhteyden ottamisen sieluun.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vanhempamme<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Vanhempamme ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kahdella tavalla. Ensiksi he \nantavat meille ensimm\u00e4iset esimerkit naispuolisesta ja miespuolisesta \nenergiasta. Sielumme tasolla mies ja nainen ovat yht\u00e4, mutta heti kun \nlaskeudumme Maahan, tapahtuu er\u00e4\u00e4nlainen jakautuminen. Vanhempamme ovat \nkuin muotteja: me muodostamme naispuolisen energian enimm\u00e4kseen \u00e4itimme \nkaltaiseksi, ja miespuolisen energian is\u00e4mme kaltaiseksi. Jos \nvanhempiemme v\u00e4lill\u00e4 on paljon ep\u00e4harmoniaa, se heijastuu siihen, miten \nk\u00e4sittelemme itsemme sis\u00e4ll\u00e4 olevia mies- ja naispuolisia energioita.  <\/p>\n\n\n\n

Toiseksi vanhempiemme pelot ja uskomukset vaikuttavat \nmeihin syv\u00e4sti. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja rakastamaan \nvanhempiamme, olipa heiss\u00e4 millaista ep\u00e4kohtaa tahansa. Energiamieless\u00e4 \nhe el\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4mme, he ovat osa meit\u00e4. Jos meill\u00e4 on ristiriitoja \nheid\u00e4n kanssaan, meill\u00e4 on ristiriitoja my\u00f6s itsemme kanssa. Se ei \ntietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 meid\u00e4n on oltava samaa mielt\u00e4 heid\u00e4n kanssaan.\n Meill\u00e4 on oikea suhde heihin, kun tajuamme, ett\u00e4 me olemme heid\u00e4n \nopettajiaan. Jokaisella lapsella on kaunis lahja vanhemmilleen ja lapsi \ntarjoaa heille jotakin uutta. <\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kehomme ja sen geneettinen koostumus<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kehomme merkitys persoonaamme on valtava: se rajoittaa ja\n hillitsee sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mink\u00e4 sielu voi virrata l\u00e4vitse, ts. keho ei voi\n ilmaista sit\u00e4 suurempaa osaa sielun energiasta. Olette \nydinolemukseltanne paljon enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 koskaan voitte kehossa olla.\n Keho saa sielun keskittym\u00e4\u00e4n tiettyyn paikkaan ja aikaan sek\u00e4 kokemaan \ntodellisuutta ainutlaatuisella tavalla tuon linssin l\u00e4pi. Se luo \nvoimakkaan aistimuksen t\u00e4ss\u00e4<\/em> ja nyt<\/em>.  <\/p>\n\n\n\n

Varsinkin kehon hermoj\u00e4rjestelm\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4. Mit\u00e4 \nrunsaampi ja monisyisempi hermoj\u00e4rjestelm\u00e4 on, sit\u00e4 paremmin sielu voi \ntulla julki. Koiran hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta sielu ei voi ilmaista \nitse\u00e4\u00e4n niin paljon kuin ihmisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Sukupuolella \non my\u00f6s suuri vaikutus persoonaasi: naisen kehossa on helpompi olla \nyhteydess\u00e4 naispuoliseen energiaan kuin miehen kehossa. Ja lopuksi on \nhelppo k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kehon muovailukyky, jos el\u00e4t ep\u00e4muodostuneessa tai \nkroonisesti sairaassa kehossa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Yhteiskunta ja kulttuuri, jossa kasvamme aikuisiksi<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Olemme kaikki tulosta siit\u00e4 ajasta ja yhteiskunnasta, \njossa kasvamme aikuisiksi. Jos esimerkiksi luemme kirjaa tai kuuntelemme\n musiikkia, silloin tied\u00e4mme usein heti, ett\u00e4 se kuuluu tiettyyn aikaan \nja kulttuuriin. Jokaisella aikakaudella ja jokaisella kulttuurilla on \nomat ideansa, saavutuksensa ja yleinen ilmapiiri. Sen sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \nsin\u00e4 omaksut t\u00e4t\u00e4 energiaa ja otat sen itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4. Se tietysti\n koskee my\u00f6s omaa aikakauttamme ja kulttuuriamme. Katselemme maailmaa \nsen ajan linssin l\u00e4pi, miss\u00e4 el\u00e4mmme.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Maan energia<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Olemme Maan lapsia, Maa on \u00e4itimme. Aivan kuten ihmis\u00e4iti\n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llisen vaikutuksen persoonaamme, niin tekee my\u00f6s Maa. Se, \nett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole heti ilmiselv\u00e4\u00e4, johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 \njokaiselle Maan olennolle tuo vaikutus on liian tuttua. Koska me yleens\u00e4\n kiell\u00e4mme sen, ett\u00e4 Maa on el\u00e4v\u00e4 olento, jolla on tietoisuus, me emme \ntiedosta sit\u00e4, kuinka se muovaa meid\u00e4n ajatteluamme ja tekemisi\u00e4mme \nihmisin\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Silti Maa on meiss\u00e4. Astronautit, jotka l\u00e4htev\u00e4t Maasta \nja katselevat sit\u00e4 kaukaa, tiedostavat syv\u00e4sti yhteytens\u00e4 siihen. \nMy\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 he sitoutuvat Maan kohtaloon.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Ihmisyyden energia<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Me olemme ihmisi\u00e4. Regressioterapeuttina tapaan silloin \nt\u00e4ll\u00f6in asiakkaita, jotka muistavat el\u00e4neens\u00e4 ei-ihmism\u00e4isess\u00e4 muodossa,\n ja yleens\u00e4 on j\u00e4rkytys havaita miten erilainen se on, miten erilaisena \nmaailma koetaan, kun ei olla ihmisi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Koko ihmiskunta on yksi: kuulumme kaikki osana mahtavaan \nryhm\u00e4tietoisuuteen. Se, mit\u00e4 yksi henkil\u00f6 kokee ja tajuaa, vaikuttaa \nkaikkiin. Sis\u00e4isell\u00e4 tasolla olemme yhteydess\u00e4 kaikkiin \nkanssaihmisiimme. T\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4tietoisuuden energia vaikuttaa \npersoonaamme, ja se tekee meist\u00e4 tyypillisesti inhimillisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4inen lapsi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yll\u00e4 mainittujen ulkoisten aspektien lis\u00e4ksi on sis\u00e4inen \naspekti, jolla on t\u00e4rke\u00e4 vaikutus aikuiseen persoonallisuuteemme: \nsis\u00e4inen lapsi. Jokainen aikuinen on kerran ollut lapsi. \nKirjallisuudesta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kuinka syv\u00e4llisesti lapsuus muokkaa meit\u00e4. \nNuoruuden tuntemukset ja tapahtumat ovat ehtym\u00e4t\u00f6n inspiraation l\u00e4hde \nmonille kirjailijoille. Ulkoisesti sit\u00e4 kerran ollutta tytt\u00f6\u00e4 tai poikaa\n ei en\u00e4\u00e4 ole, sill\u00e4 keho muuttuu jatkuvasti. Kun katson valokuvaa \nitsest\u00e4ni lapsena, n\u00e4en hyvin erilaiset kasvot kuin mit\u00e4 n\u00e4en peilist\u00e4. \nMutta sis\u00e4isess\u00e4 maailmassani asiat ovat toisin: se pieni poika, joka \nolin, on yh\u00e4 siell\u00e4. Ei ainoastaan muistoissani, vaan my\u00f6s siin\u00e4 \ntavassa, jolla koen ja katson maailmaa \u2013 sis\u00e4isess\u00e4 maailmassani h\u00e4n \nel\u00e4\u00e4 yh\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4inen maailmamme on ajaton. Sis\u00e4inen lapsi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 \nhyvin puhdasta ja autenttista osaa meist\u00e4, joka paljastui \nlapsuudessamme. Varhaisessa lapsuudessa olemme yh\u00e4 tukevasti yhteydess\u00e4 \nsieluumme, eiv\u00e4tk\u00e4 vanhempien, yhteiskunnan ym. ulkoiset voimat ole \nviel\u00e4 vaikuttaneet niin paljoa psyykeemme. Kun me kasvamme, n\u00e4m\u00e4 \naspektit muovaavat ja muokkaavat tietoisuuttamme, jolloin meist\u00e4 tulee \naikuisia, joilla on heikompi yhteys alkuper\u00e4\u00e4mme, sieluumme. Kuitenkin \nse lapsi, jota ei en\u00e4\u00e4 ole ulkoisessa maailmassa, el\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme: se on\n meid\u00e4n sis\u00e4inen lapsemme.  <\/p>\n\n\n\n

Psykologisesti sis\u00e4inen lapsi on ilon l\u00e4hde el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme: \nse on kyky inspiroitua ja olla onnellinen huolettomalla tavalla, olla \nl\u00e4sn\u00e4 nyt<\/em> ja nauttia asioista. Valitettavasti monet meist\u00e4 ovat \nnuoruudessaan k\u00e4yneet l\u00e4pi tuskallisia tai jopa traumaattisia \nkokemuksia, usein jopa niit\u00e4 tiedostamatta. Koska aikaa ei ole olemassa \nsis\u00e4isess\u00e4 maailmassamme, kaikki se, mit\u00e4 olet kokenut traumaattisena \nlapsuudessasi, on edelleen ahdistavana kokemuksena sis\u00e4iselle \nlapsellesi. Sen takia monilla ihmisill\u00e4 on vahingoittunut sis\u00e4inen lapsi\n sit\u00e4 kuitenkaan tiedostamatta, ja sen seurauksena lapsi ei voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \nluonnollista teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4n\u00e4 uutisena on, ett\u00e4 me voimme parantaa sis\u00e4isen \nlapsemme. Ensimm\u00e4isen\u00e4 askeleena on tiedostaa se emotionaalinen trauma, \njonka sis\u00e4inen lapsemme on k\u00e4rsinyt. I\u00e4kk\u00e4\u00e4mm\u00e4t meist\u00e4 ovat kasvaneet \nmaailmassa, jossa lapset olivat kasvatuksen kohteita eik\u00e4 heid\u00e4n omaa \nidentiteetti\u00e4\u00e4n otettu vakavasti. Aikuisesta saattaa tuntua aivan \nnormaalilta ja t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 lapsi menee kouluun, mutta sis\u00e4ll\u00e4si \noleva lapsi saattaa kokea traumaattiseksi joutua suljetuksi johonkin \nrakennukseen, totella s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja oppia asioita, joita ei ollut \npyyt\u00e4nyt, ilman ett\u00e4 oli tehnyt mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Tunteaksemme mit\u00e4 olemme \nlapsena kokeneet, meid\u00e4n t\u00e4ytyy riisua aikuisen silm\u00e4lasit ja kohdattava\n tuo sis\u00e4inen lapsi t\u00e4ysin. Me aikuiset voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vanhempiemme \nk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja antaa sen anteeksi \u2013 mutta voiko sis\u00e4ll\u00e4mme oleva \nlapsi tehd\u00e4 sen?<\/p>\n\n\n\n

Kokemukseni mukaan juuri sill\u00e4, ett\u00e4 katsomme \nrehellisesti ja vapautuneesti omaa sis\u00e4ist\u00e4 lastamme, on valtava \nparantava vaikutus. Vaikka se ei heti poista tuskaa, lapsi kokee \ntulleensa n\u00e4hdyksi ja vakavasti otetuksi. Lapsi tuntee, ett\u00e4 h\u00e4nen \nsallitaan olla oma luonnollinen itsens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo tilaa parantumiselle.<\/p>\n\n\n\n

Joissakin kirjoissa katsotaan, ett\u00e4 sis\u00e4inen lapsi on \nmeid\u00e4n egomme. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan ihmiset, joilla on iso ego, eiv\u00e4t\n pysty kontrolloimaan tai piilottamaan sis\u00e4ist\u00e4 lastaan. Minun \nmielest\u00e4ni n\u00e4in ei kuitenkaan ole asian laita. Mutta ennen kuin voin \nselitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ego on, minun on selitett\u00e4v\u00e4 jotakin muuta: itse \ntietoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Tietoisuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kun sanoin, ett\u00e4 fyysisen el\u00e4m\u00e4mme alku on kuin \nvalons\u00e4de, joka tulee sielustamme ja koskettaa Maata, kuvailin t\u00e4t\u00e4 \ntapahtumaa ulkopuolelta k\u00e4sin. Aivan kuten valons\u00e4de fyysisess\u00e4 \nuniversumissa, sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in n\u00e4htyn\u00e4, ei koskaan j\u00e4t\u00e4 t\u00e4hte\u00e4, me emme \nj\u00e4t\u00e4 sieluamme inkarnoituessamme: se on tietoisuuden vaihdos<\/em>. Tietoisuutemme keskittyy 3-ulotteiseen kehoon, jolla on viisi aistia ja ihmisaivot.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tietoisuus sitten todella on? Se on k\u00e4site, jota on \nhyvin vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 \u2013 tai ei ollenkaan vaikea. Syy on siin\u00e4, ett\u00e4 \ntietoisuus on kaiken perusta: kaikki, mit\u00e4 ajattelemme, teemme ja \nolemme, perustuu tietoisuuteen. Tutkijat, jotka yritt\u00e4v\u00e4t selitt\u00e4\u00e4 \ntietoisuutta jotenkin ei-tajunnallisin termein, kuten aivosoluina ja \nbiologisina mekanismeina, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t usein unohtavan, ett\u00e4 itse \ntieteellinen tieto perustuu tietoisuuteen. Lis\u00e4ksi itse tiede \nkvanttimekaniikan keinoin esitt\u00e4\u00e4 meille, ett\u00e4 fysiikan alkeishiukkaset \novat olemassa (niill\u00e4 on tietty sijaintipaikka ajassa ja avaruudessa) \nvasta sitten, kun tarkkailija havaitsee ne. Ja jotta havainto voisi \ntapahtua, tietoisuuden t\u00e4ytyy olla jo mukana. Siis toisaalta tutkijat \npyrkiv\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisuutta aineellisten lakien ja hiukkasten \ntuotteena, mutta toisaalta nuo lait ja hiukkaset edellytt\u00e4v\u00e4t<\/em> tietoisuutta heti alkuun. Tietoisuus on suuri mysteeri: ilman tietoisuutta ei ole mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kaikesta huolimatta yrit\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4 joitakin \ntietoisuuden p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4. Kun menen itseeni ja keskityn siihen, mit\u00e4 \nsubjektiivisesti koen, kyseess\u00e4 on itse asiassa kokoelma kokemuksia: \nv\u00e4rej\u00e4, \u00e4\u00e4ni\u00e4, tunteita, ajatuksia, jne. Ilman tietoisuutta minulla ei \nolisi noita kokemuksia. Joten tietoisuus on ennen kaikkea jotakin \nsellaista, mik\u00e4 tekee nuo kokemukset mahdollisiksi: tietoisuus on sis\u00e4inen avaruus,<\/em> jossa kokemuksia voidaan kokea. <\/p>\n\n\n\n

Mutta ei siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki: kaikki nuo kokemukset p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa<\/em>.\n Kun puhun jonkun kanssa, n\u00e4en tuon henkil\u00f6n ja kuulen tuon henkil\u00f6n. \nN\u00e4k\u00f6- ja kuulohavainnot liittyv\u00e4t sis\u00e4isesti yhteen ja tavalla tai \ntoisella ne yhdess\u00e4 muodostavat monikerroksisen kokemuksen \nvuorovaikutuksesta edess\u00e4ni olevan toisen henkil\u00f6n kanssa. Tietoisuus on\n sit\u00e4, mik\u00e4 tekee kokemuksistamme mahdollisia ja my\u00f6s sit\u00e4, mik\u00e4 antaa niille yhten\u00e4isyytt\u00e4<\/em>. Se on se kohta minussa, jossa asiat tulevat yhdistyv\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan tietoisuus pystyy keskittym\u00e4\u00e4n aktiivisesti,<\/em>\n jolloin pystyn kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomioni johonkin tiettyyn asiaan. Voin \nesimerkiksi uppoutua t\u00e4ysin ty\u00f6h\u00f6n tai elokuvaan, tai voin olla t\u00e4ysin \nl\u00e4sn\u00e4 tietyss\u00e4 osassa kehoani, kun meditoin. Kun l\u00e4hden k\u00e4velylle, \ntietoisuuteni voi jopa t\u00e4ysin poistua kehostani ajatusteni harhaillessa.\n Kun auto yht\u00e4kki\u00e4 soittaa torvea, palaan h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4en nykyisyyteen. <\/p>\n\n\n\n

Keskittymiskyky voi my\u00f6s menn\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen. \nKeskittyminen voi olla niin voimakasta, ett\u00e4 samaistun johonkin t\u00e4ysin: \nsulaudun siihen ja alan ajatella, ett\u00e4 min\u00e4 olen<\/em> se. Se, mit\u00e4 kutsumme inkarnaatioksi, on sielun n\u00e4k\u00f6kulmasta aika, jolloin tietoisuus samaistuu <\/em>maalliseen persoonallisuuteen. Se luulee, ett\u00e4 se on<\/em> tuo henkil\u00f6 ja ett\u00e4 sen ulkopuolella ei ole mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Melkein kaikki ongelmat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme syntyv\u00e4t siksi, ett\u00e4 \nme samaistumme vahvasti johonkin sellaiseen, mit\u00e4 me todellisuudessa \nemme ole. Sill\u00e4 hetkell\u00e4, kun samaistumme siihen, mit\u00e4 me todella <\/em>olemme \u2013 sieluumme \u2013 me havaitsemme, ett\u00e4 useimmat ongelmamme ovat kuvitteellisia. <\/p>\n\n\n\n

Kyky samaistua johonkin on tietoisuutemme ominaisuus. Ja jos samaistun maalliseen persoonallisuuteeni, ego<\/em> syntyy.<\/p>\n\n\n\n

Ego<\/h3>\n\n\n\n

Mit\u00e4 on ego? Kun sanomme, ett\u00e4 jollakin on ”iso ego”, \ntarkoitamme yleens\u00e4, ett\u00e4 he luulevat olevansa hyvin t\u00e4rkeit\u00e4, jopa \nylivertaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 peittele sit\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n, ja erityisesti t\u00e4m\u00e4 \nviimeksi mainittu asia \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Jos he mielest\u00e4\u00e4n ovat niin \nt\u00e4rkeit\u00e4, hyv\u00e4 on, mutta kun he avoimesti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sen, me n\u00e4rk\u00e4stymme.\n Tietysti tuossa asenteessa on jotakin paradoksaalista; jos joku \nk\u00e4ytt\u00e4ytyy hyvin t\u00e4rkeilev\u00e4sti, he ilmeisestik\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t pid\u00e4 meit\u00e4<\/em> niin t\u00e4rkein\u00e4 \u2013 ja se loukkaa meid\u00e4n<\/em>\n egoamme. Joten itse asiassa mekin pid\u00e4mme itse\u00e4mme hyvin t\u00e4rkein\u00e4, \nmutta olemme tarpeeksi ”sivistyneit\u00e4” emmek\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 sit\u00e4. Meist\u00e4 se on \nmoraalisesti oikein. Joka tapauksessa on ajateltava toisia eik\u00e4 olla \nitsekeskeinen: mottona on olla vaatimaton. Mutta jos joku ei tee niin ja\n tuo itse\u00e4\u00e4n esille h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00e4, emmek\u00f6 ole hieman kateellisia? Kateus \nliittyy my\u00f6s egoon. Toisin sanoen meill\u00e4 kaikilla on ego. Jos todella \nolisimme egottomia, emme olisi niin \u00e4rsyyntyneit\u00e4 toisten ihmisten \negoista.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mit\u00e4 tarkkaan ottaen ego on? Ego ei ole mik\u00e4\u00e4n asia, vaan mitta<\/em>.\n Kuten sanoin, tietoisuudellamme on kyky keskitty\u00e4 johonkin. Henkisest\u00e4 \nn\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen syntym\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 sielun tietoisuudessa \ntapahtuu vaihdos maalliseen persoonallisuuteen. Ja joissakin tapauksissa\n vaihdos on niin radikaali, ett\u00e4 tietoisuus alkaa luulla, ett\u00e4 maallinen\n persoonallisuus on kaikki mit\u00e4 on. Silloin persoonallisuudesta tulee \n\u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4. Sit\u00e4 sanotaan isoksi egoksi. Joten mit\u00e4 on ego? Ego on se laajuus, jolla tietoisuus samaistuu maalliseen persoonallisuuteen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lopuksi rakkaus <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Miksi teemme t\u00e4t\u00e4? Miksi inkarnoidumme ihmisin\u00e4 ja \nkadotamme itsemme t\u00e4ysin maalliseen persoonaan? Miksi j\u00e4t\u00e4mme valon ja \nrakkauden atmosf\u00e4\u00e4rin ja kohtaamme Maassa olevan kaksinaisuuden \nhaasteet?<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4llisin vastaus t\u00e4h\u00e4n kysymykseen on rakkaus. \nRakkaudesta me tulemme alueelle, miss\u00e4 ei ole rakkautta: perimm\u00e4isen\u00e4 \np\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on tuoda valoa ja rakkautta my\u00f6s sinne. T\u00e4m\u00e4 hyppy pimeyteen \non loppujen lopuksi rakkauden teko.<\/p>\n\n\n\n

Kun laskeudumme t\u00e4nne, aluksi me samaistumme t\u00e4ysin \ntiettyyn persoonallisuuteen. Universumi koetaan omalla ainutlaatuisella \ntavallamme: tilaa ei ole erilaiselle n\u00e4k\u00f6kulmalle. Maailma n\u00e4hd\u00e4\u00e4n \nkaksinaisuuden silmin: me vastaan he.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kun tietoisuus kehittyy monien el\u00e4mien aikana, \nsielu muistuu v\u00e4hitellen mieleen ja kaksinaisuus voitetaan. Uusia \najatuksia kehkeytyy: rakasta vihollisiasi, kunnioita toisten uskontojen \nihmisi\u00e4, arvosta luonnon kauneutta ja tajua se, ett\u00e4 me ihmiset olemme \nosa luontoa. Lopuksi tulee t\u00e4ysi ymm\u00e4rrys: pyyteet\u00f6n rakkaus itse\u00e4si, \nsit\u00e4 ihmist\u00e4 kohtaan, joka olet juuri nyt \u2013 ja ymp\u00e4rill\u00e4si olevaa \nmaailmaa kohtaan. Monien el\u00e4mien j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on saavutettu: pime\u00e4 \nalue alkaa t\u00e4ytty\u00e4 valolla ja rakkaudella, kyyneleet pyyhit\u00e4\u00e4n pois.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4 rakkaus on viimeinen osa ihmisen persoonallisuutta, jonka haluaisin mainita. Sek\u00e4 luonnontieteiss\u00e4 ett\u00e4<\/em>\n psykologiassa asioiden syit\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n usein mekaanisella, \naineellisella tavalla. Uskon kuitenkin, ett\u00e4 kaikki mit\u00e4 on olemassa, on\n perimmilt\u00e4\u00e4n luotu rakkaudesta. Rakkaus on yhden (henki) ja monen \n(luomakunta) v\u00e4linen yhteys, sielun ja ihmisen persoonallisuuden v\u00e4linen\n yhteys. Se alkuper\u00e4inen rakkaus on l\u00e4sn\u00e4 meid\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4mme \nehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4. Vain jos tiedostamme t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen, me tulemme \nkokonaisiksi ihmisin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00a9 Gerrit Gielen<\/p>\n\n\n\n

www.jeshua.net\/fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomennos: Tapio N\u00e4rhi<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Gerrit Gielen Henkisiss\u00e4 kirjoituksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein k\u00e4sitteit\u00e4 ”sielu”, ”ego”, ”persoonallisuus” ja ”sis\u00e4inen lapsi”. Ne ovat kaikki t\u00e4rkeit\u00e4 osia siit\u00e4, mist\u00e4 ihmisyytemme koostuu. Miten ne sitten liittyv\u00e4t toisiinsa ja mit\u00e4 ne merkitsev\u00e4t meille jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme? Perinteinen psykologia tarjoaa useita malleja ihmisen persoonallisuudelle. Yleens\u00e4 niist\u00e4 puuttuu henkinen n\u00e4k\u00f6kulma. Minusta henkisen n\u00e4k\u00f6kulman ytimen\u00e4 on ajatus, ett\u00e4 me…<\/p>\n

Read More Read More<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-339","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=339"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":340,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions\/340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}