{"id":335,"date":"2020-01-14T10:56:41","date_gmt":"2020-01-14T08:56:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp\/?p=335"},"modified":"2020-01-14T10:56:41","modified_gmt":"2020-01-14T08:56:41","slug":"henkinen-nakokulma-ikaantymiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/2020\/01\/14\/henkinen-nakokulma-ikaantymiseen\/","title":{"rendered":"Henkinen n\u00e4k\u00f6kulma ik\u00e4\u00e4ntymiseen"},"content":{"rendered":"\n

Gerrit Gielen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jos hyv\u00e4ksyt sen, mit\u00e4 sanomalehdet kirjoittavat ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, se \nn\u00e4ytt\u00e4isi olevan pahin asia, mik\u00e4 ihmiselle voi tapahtua. Ja \nyhteiskunnan osalta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vanheneva v\u00e4est\u00f6 koetaan katastrofiksi. \nT\u00e4p\u00f6t\u00e4ydet hoitokodit, kalliiksi k\u00e4yv\u00e4 terveydenhuolto, dementia ja \nyleinen heikkeneminen ovat asioita, joita olemme tottuneet liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \nvanhenemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Jokainen meist\u00e4 vanhenee. Jokaisessa ohimenev\u00e4ss\u00e4 \nsekunnissa menet\u00e4mme hiukan nuoruuttamme. Se on luonnollinen prosessi, \njoka koskee kaikkia el\u00e4vi\u00e4 olentoja. Miten olemme sitten alkaneet inhota\n niin luonnollista prosessia? Onko luonnossa jotakin vikaa? Vai onko \nmeiss\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 koskevassa ajattelutavassamme jotakin vikaa? <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 vanhat ihmiset itse tuumivat siit\u00e4 ”kauhistuttavasta” ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4? Onnellisuuden ja i\u00e4n suhdetta mittaavista tieteellisist\u00e4 tutkimuksista k\u00e4y ilmi U-muotoinen k\u00e4yr\u00e4. Nuoret ja vanhat ihmiset ovat onnellisimpia. Keski-i\u00e4ss\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 olla onneton kuin nuorena. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 vanhat ihmiset ovat jopa jonkin verran onnellisempia kuin nuoret!1)<\/sup> Miten se on mahdollista? Vaikka ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyy niin monia ongelmia, miten voi olla, ett\u00e4 ihmiset yleens\u00e4 alkavat tuntea olevansa onnellisempia siit\u00e4 huolimatta? Tutkitaanpa ihmisen el\u00e4m\u00e4n kiertoa henkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Syntym\u00e4: itsens\u00e4 menett\u00e4minen<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Henkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen syntyminen on \nsukeltamista materiaan. J\u00e4t\u00e4mme sielun maailman, ilon ja rauhan \nilmapiirin. Sielun maailmassa ei ole olemassa ajan ja tilan rajoituksia \neik\u00e4 sit\u00e4 erillisyyden tunnetta, jota koemme Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vapaus on \nluontainen tosiasia. Lis\u00e4ksi kaikki meid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4mme s\u00e4teilee \nkauneutta, rakkautta ja harmoniaa. Pelko ja k\u00e4rsimys ovat poissa. \nKaikesta huolimatta me jossakin vaiheessa hyv\u00e4ksymme \u00c4iti Maan kutsun \nsynty\u00e4 ihmiseksi. Jokaisessa syntym\u00e4ss\u00e4 me aloitamme pitk\u00e4n laskeutumis-\n ja yhdistymisprosessin fyysiseen ilmapiiriin. Muinaisessa \nkirjallisuudessa inkarnoituvan sielun syntym\u00e4\u00e4 kutsutaan ”sielun \nkahlehtimiseksi”. Sielu laskeutuu aineen rajoittavaan ja tihe\u00e4\u00e4n \nmaailmaan, jossa jokainen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan erill\u00e4\u00e4n toisistaan. Siin\u00e4 \nilmapiiriss\u00e4 sielulla on vaikeuksia pit\u00e4\u00e4 kiinni luonnollisesta \nv\u00e4r\u00e4htelyst\u00e4\u00e4n. Se ei kuulu t\u00e4nne ja se voi selvit\u00e4 hengiss\u00e4 vain \nvet\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. T\u00e4t\u00e4 vet\u00e4ytymist\u00e4 me kutsumme uneksi, ja se\n on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kehon lis\u00e4ksi my\u00f6s hengellemme.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka syntym\u00e4 ilmaisee uuden inkarnaation alkua, sielun \nlaskeutumisprosessi on kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi. Laskeutumista \njatkuu edelleen noin nelj\u00e4\u00e4nkymmeneen ik\u00e4vuoteen saakka. Suunnilleen \nsiin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 sukellus materiaan on saavuttanut huippunsa: aikuisena \nasustat t\u00e4ysin aineen ja ihmisyhteiskunnan maailmassa. Sielun \nn\u00e4k\u00f6kulmasta olet silloin kauimpana alkul\u00e4hteest\u00e4si, siit\u00e4 \ntaivaallisesta maailmasta, josta tulit. Inkarnaation syvimm\u00e4ss\u00e4 \npisteess\u00e4 et\u00e4isyys alkuper\u00e4\u00e4si on suurin. Lapsuudessa side sielun \nalkuper\u00e4iseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on yh\u00e4 vahva. Lapset ovat usein intuitiivisia,\n spontaanisti iloisia ja t\u00e4ydellisesti hetkeen uppoutuneita. N\u00e4m\u00e4 \nominaisuudet ovat sielulle luontaisia. El\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttiminen ja sen \ntutkiminen leikkis\u00e4ll\u00e4 ja estottomalla tavalla on luontaista niin \nlapselle kuin sielullekin. Valitettavasti yhteiskuntaamme hallitsee \nkieroutunut, maskuliininen henkisyyden k\u00e4sitys, joka ei tunnista n\u00e4it\u00e4 \nominaisuuksia henkisiksi, vaan pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kypsym\u00e4tt\u00f6myyden merkkein\u00e4. \nT\u00e4m\u00e4 raskas ja vakava henkisyyden tulkinta ei itse asiassa ole per\u00e4isin \nalkuper\u00e4isest\u00e4 kristinuskosta. Raamatussa on yh\u00e4 merkkej\u00e4 sielun \nn\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi Markuksen evankeliumin 10. luvussa ja sen 14. \njakeessa Jeesus sanoo: ”Sallikaa lasten tulla minun tyk\u00f6ni, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 \nest\u00e4k\u00f6 heit\u00e4, sill\u00e4 senkaltaisten on Jumalan valtakunta.”<\/p>\n\n\n\n

Murrosik\u00e4: laskeutuminen alasp\u00e4in <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ennen aikuisuuteen saapumista on murrosi\u00e4n siirtym\u00e4vaihe,\n jota seuraa nuori aikuisuus. Tietoisuus laskeutuu syvemm\u00e4lle \naineelliseen ilmapiiriin ja et\u00e4isyys alkul\u00e4hteest\u00e4mme suurenee. \nLapsuuden luonnollinen onnellisuus ja itseluottamus menetet\u00e4\u00e4n. Tulee \nep\u00e4ilyksi\u00e4 ja pelkoja eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n oteta en\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4. On \nkapinointia ja ep\u00e4varmuutta. Vastustus keskittyy yleens\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n: \nvanhempiin, kouluun tai yleens\u00e4 yhteiskuntaan \u2013 kaikki n\u00e4m\u00e4 joutuvat \nusein kriittiseen tarkasteluun. Tiedostamattomasti niit\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n siit\u00e4\n menetyksest\u00e4, jota teini ja nuori aikuinen tuntee. Mutta pohjimmiltaan \nheid\u00e4n kapinointinsa suuntautuu sis\u00e4ist\u00e4 kehityst\u00e4 vastaan: \nlaskeutumista syvemm\u00e4lle maalliseen maailmaan ja irtautumista viel\u00e4 \nlis\u00e4\u00e4 alkul\u00e4hteest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Sielun maailmassa ainutlaatuinen paikka kokonaisuudessa \non luonnollinen tosiasia. Et ep\u00e4ile oikeuttasi olla olemassa, vaan \nintuitiivisesti tunnet, ett\u00e4 oma roolisi on asioiden suuremmassa \nsuunnitelmassa. Tieto siit\u00e4, ett\u00e4 kosmos ei ole t\u00e4ydellinen ilman sinua \nja ett\u00e4 olet olennainen osa suurempaa kokonaisuutta, saa sinut tuntemaan\n olosi turvalliseksi ja huolehdituksi. Murrosi\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oivallus hukkuu \nja se johtaa identiteettikriisiin. T\u00e4m\u00e4 kriisi voi olla niin musertava, \nett\u00e4 nuoret joutuvat huumeiden ja alkoholin pauloihin ja joissakin \ntapauksissa tekev\u00e4t itsemurhan. T\u00e4llaiset ep\u00e4toivoiset teot ovat usein \nper\u00e4isin syv\u00e4llisest\u00e4 halusta palauttaa yhteys sieluun. <\/p>\n\n\n\n

Onneksi vastustus ei kuitenkaan ole ainoa t\u00e4m\u00e4n \najanjakson piirre. Murrosik\u00e4 ja nuoruus ovat my\u00f6s aikaa, jolloin monia \nmaallisen el\u00e4m\u00e4n puolia tutkitaan innokkaana ja uteliaana. Saatamme \nkiinnostua luonnosta, musiikista, kirjallisuudesta tai tutkia uusia ja \nprovokatiivisia, \u00e4lyllisi\u00e4 ideoita. Kiinnostus toisiin lis\u00e4\u00e4ntyy: \nrakastumme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Ehk\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 alamme \ntuntea omaa omaper\u00e4isyytt\u00e4mme, omaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4mme. Jokainen sielu \non ainutlaatuinen ja tuo omat siemenens\u00e4 Maahan. Siemenet, jotka \nkypsyv\u00e4t lapsuuden aikana ja putkahtavat pintaan nuoruuden aikana. Usein\n el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pintaan tulee omaper\u00e4isi\u00e4 ajatuksia ja tunteita,\n joilla on kest\u00e4v\u00e4 vaikutus tulevaisuuteen ja jotka muotoutuvat \nlopullisesti aikuisuudessa. <\/p>\n\n\n\n

Jos kaikki sujuu hyvin, lapsuuden loppu osuu yhteen oman \nitsens\u00e4 uudelleenl\u00f6yt\u00e4misen kanssa, riippumattomana vanhemmista ja \nkasvatuksesta. T\u00e4m\u00e4 uudelleenl\u00f6yt\u00e4minen varmistaa, ett\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 \naikav\u00e4lill\u00e4 kapinointi asettuu ja el\u00e4m\u00e4n virta vie sinut uusiin ja \nj\u00e4nnitt\u00e4viin paikkoihin. Arvokkain lahja, jonka voit antaa toiselle \nh\u00e4nen k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n l\u00e4pi murrosik\u00e4\u00e4 ja nuoruutta, on luottamus<\/em>. \nLuota siihen, ett\u00e4 h\u00e4nelle on polku ja paikka t\u00e4ss\u00e4 sekavassa maailmassa\n olipa h\u00e4n kuinka ”erilainen” tahansa, n\u00e4yttip\u00e4 h\u00e4n kuinka kyvytt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 \ntahansa sopeutua siihen. Se on juuri h\u00e4nen omaper\u00e4isyytens\u00e4 ja \nyksil\u00f6llisyytens\u00e4, mit\u00e4 maailma tarvitsee ja mik\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen \nainutlaatuisen sielunsa antaman panoksen.<\/p>\n\n\n\n

Aikuisuus: el\u00e4m\u00e4mme vaisu kohta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aikuisuus, el\u00e4m\u00e4n fyysinen kohokohta, on henkisest\u00e4 \nn\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen el\u00e4m\u00e4n vaisu kohta. Et\u00e4isyys sielun maailmaan \u2013 \nomasta sielustamme \u2013 on suurimmillaan. Olemme nyt kauimpana henkisest\u00e4 \nalkuper\u00e4st\u00e4mme. Olemme t\u00e4ysin uppoutuneita aineelliseen maailmaan ja \nolemme samaistuneet omaan ihmispersoonaamme ja saavutuksiimme. T\u00e4ss\u00e4 \nvaiheessa ihmiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin onnettomimpia. Fyysinen maailman \nlakeineen ja rajoituksineen koetaan ainoana todellisuutena. Huolenaiheet\n kohdistuvat rahaan ja omaisuuteen, sosiaaliseen asemaan ja kovaan \nty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 pakkomielle saa ihmiset unohtamaan itsens\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n. \nSamaistuminen aineelliseen maailmaan aikuisuudessa on usein niin vahva, \nett\u00e4 se tuntuu olevan kaikki mit\u00e4 on, ja el\u00e4m\u00e4 py\u00f6rii n\u00e4iden asioiden \nparissa. Esill\u00e4 saattaa olla henkisi\u00e4 uskomuksia, mutta usein ne tulevat\n perinteisist\u00e4 uskonnoista, jotka suurelta osin pohjautuvat pelkoon ja \nopinkappaleisiin. Perinteisill\u00e4 uskonnoilla on v\u00e4\u00e4ristynyt kuva \nhenkisyydest\u00e4 ja usein ne tekev\u00e4t enemm\u00e4n pahaa kuin hyv\u00e4\u00e4. T\u00e4rkein \nasia, mit\u00e4 aikuinen voi saada aikaan henkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, on vaalia \nniit\u00e4 siemeni\u00e4, joita h\u00e4n toi mukanaan Maahan sieluna, ja antaa niiden \nkasvaa kauniiksi kukkasiksi. Se on meid\u00e4n todellinen teht\u00e4v\u00e4mme, joka \nvoidaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain siten, ett\u00e4 pysymme uskollisena itsellemme emmek\u00e4 \np\u00e4\u00e4st\u00e4 itse\u00e4mme ajautumaan yhteiskunnan paineiden ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Varsin usein t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ep\u00e4onnistuu. Aikuisuudessa \nnuoruuden ja murrosi\u00e4n ihanteita sek\u00e4 lapsuuden toiveita ja unelmia \npidet\u00e4\u00e4n usein toteuttamiskelvottomina ja naiiveina. Loppujen lopuksi ne\n eiv\u00e4t sovi siihen, mit\u00e4 yhteiskunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 odottavan ja pit\u00e4\u00e4 \nrealistisena. J\u00e4ljell\u00e4 olevia itseilmaisun aitoja tapoja saatetaan pit\u00e4\u00e4\n itsekk\u00e4in\u00e4, vastuuttomina tai jopa mielett\u00f6min\u00e4. ”Toimi normaalisti, \nk\u00e4ytt\u00e4ydy kuten vastuullinen aikuinen.” Meid\u00e4n on sovittava sosiaaliseen\n muottiin tai muuten emme kuulu siihen. Tee 40 tuntia t\u00f6it\u00e4 viikossa ja \npid\u00e4 nelj\u00e4 viikkoa lomaa vuodessa. Muistan sen tuntemani murheen sin\u00e4 \np\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun tulin lastentarhaan. Nelj\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 voin jo tuntea, mit\u00e4 \nminun varalleni oli suunniteltu: vuosia ja vuosia koulua ja sitten \nty\u00f6t\u00e4. Ihmettelin milloin olisin j\u00e4lleen vapaa. Alakoulun lopussa \nminulta kysyttiin er\u00e4\u00e4n kokeen aikana, miksi halusin tulla my\u00f6hemmin \nel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja vastaukseni oli ”koroillaan el\u00e4j\u00e4”. Halusin vain olla \nj\u00e4lleen vapaa, en halunnut tulla pakotetuksi j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si\n mit\u00e4 minun piti tehd\u00e4 ja mit\u00e4 ei.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi aikuisel\u00e4m\u00e4ni aikana satuin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n mukavan \nosa-aikaty\u00f6n, jossa saatoin ty\u00f6skennell\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \nviikossa. Toiset ajattelivat, ett\u00e4 oli omituista, ett\u00e4 min\u00e4, aikuinen \nmies olin vailla ammattiuraa ja ett\u00e4 minulla oli vain v\u00e4h\u00e4n \nkunnianhimoa, ja halusin vaan vaellella luonnossa, lukea kirjoja ja \nk\u00e4yd\u00e4 filosofisia keskusteluja yst\u00e4vieni kanssa. Vasta ollessani \nviidennell\u00e4kymmenell\u00e4 tajusin, ett\u00e4 oli hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja jopa \nk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 olla n\u00e4in erilainen. Muutin harrastukseni (filosofian ja \nhenkisyyden ajattelu, hypnoterapian harjoittaminen) ty\u00f6ksi. Lopulta \nannoin osa-aikaisen ty\u00f6ni menn\u00e4. Huomasin, ett\u00e4 voin olla vapaa ja tehd\u00e4\n niit\u00e4 asioita, joista todella pidin, ja tulin niill\u00e4 toimeen. Avainasia\n oli luottamus<\/em>: usko sieluni mukanaan tuomiin omaper\u00e4isiin ja \nainutlaatuisiin lahjoihin ja luottamus siihen, ett\u00e4 Maa toivottaisi \nminut tervetulleeksi ja palkitsisi minut n\u00e4iden lahjojen jakamisesta \ntoisille. Sen tajuamisen my\u00f6t\u00e4 alkoi tie ”yl\u00f6s”, tie takaisin henkiseen \nluontooni.<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyminen: tie takaisin ”yl\u00f6s”<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4mme alamme taivaltaa takaisin ”yl\u00f6s”, takaisin\n sieluun. T\u00e4ysin inkarnoituneena olemisen ja aineelliseen maailmaan \nsamaistumisen vaisu kohta on ohi. Voimme p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti t\u00e4st\u00e4 \nyksipuolisesta k\u00e4sityksest\u00e4 ja usein eteemme osuvat el\u00e4m\u00e4n haasteet \nkannustavat meit\u00e4 siihen, tai joudumme vastakkain kehomme haurauden \nkanssa. Olemme menossa takaisin ”yl\u00f6s” palataksemme lopulta \nalkul\u00e4hteeseen. Ik\u00e4\u00e4ntymisen luonnollinen liike on kasvu valoa kohti<\/em>,\n samaistuminen sielun suurempaan todellisuuteen pikemminkin kuin kehon \nja persoonallisuuden rajalliseen ja rajoittuneeseen todellisuuteen. Sen \nvuoksi henkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen sinusta tulee paremminkin enemm\u00e4n kuin v\u00e4hemm\u00e4n,<\/em> kun ik\u00e4\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4: viisaus, luottamus ja ilo todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Ihminen, joka vanhenee luonnollisesti ja arvokkaasti, \ntiedostaa sen, ett\u00e4 h\u00e4n on paljon enemm\u00e4n kuin maallinen itsens\u00e4. H\u00e4n \ntajuaa, ett\u00e4 h\u00e4nen aito itsens\u00e4 kohoaa aineellisessa Maan maailmassa \nn\u00e4yteltyjen roolien yl\u00e4puolelle. Kun t\u00e4m\u00e4n todellisuuden ote heikkenee, \nh\u00e4n alkaa j\u00e4lleen tajuta millainen h\u00e4n todella on: el\u00e4v\u00e4n valon ikuinen olento<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Valitettavasti t\u00e4t\u00e4 luonnollista ja arvokasta prosessia \nest\u00e4v\u00e4t usein syv\u00e4lle juurtuneet sosiaaliset uskomukset. El\u00e4mme \nyhteiskunnassa, jossa yleens\u00e4 uskotaan, ett\u00e4 fyysinen todellisuus on \nkaikki mit\u00e4 on, ett\u00e4 maallisen itsen lis\u00e4ksi ei ole mit\u00e4\u00e4n aitoa itse\u00e4, \nja siksi vanheneminen on huono asia. Ihmiset ovat t\u00e4ysin samaistuneet \nomaan fyysiseen kehoonsa ja persoonallisuuteensa. Vanheneminen liitet\u00e4\u00e4n\n menetykseen ja hajoamiseen, olemattomuutta kohti menev\u00e4\u00e4n liikkeeseen. \nSen vuoksi monet ihmiset vastustavat ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 vastustus \nkeskeytt\u00e4\u00e4 luonnollisen nousun sielua kohti ja suurempaa iloa ja valoa \nkohti. Ik\u00e4\u00e4ntymisen vastustaminen luo itse itse\u00e4\u00e4n toteuttavan \nennustuksen: siit\u00e4 tulee totta mit\u00e4 pelk\u00e4\u00e4t, koska pelk\u00e4\u00e4t sit\u00e4. \nVastustus saa ihmisen takertumaan fyysiseen ulottuvuuteen ja kehoon. \nT\u00e4m\u00e4 takertuminen on kielt\u00e4ytymist\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 pois sis\u00e4isest\u00e4 \nvalosta, ja sill\u00e4 on lukuisia traagisia seurauksia ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4lle \nihmiselle.<\/p>\n\n\n\n

 – Ensiksi ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 keho voisi hy\u00f6ty\u00e4 suunnattomasti \nsyv\u00e4llisemmin tuntuvasta yhteydest\u00e4 sieluun. Kun henkil\u00f6 saa yhteyden \nsielun maailmaan ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n, henkisen maailman energia virtaa \nvoimakkaammin h\u00e4nen kehonsa l\u00e4pi. Sen maailman valo ja ilo nostattaa ja \nelvytt\u00e4\u00e4 kehoa, jolloin se saa lis\u00e4\u00e4 voimaa ja terveytt\u00e4. Korkean i\u00e4n \nvaivoilla on v\u00e4hemm\u00e4n vaikutusta kehoon. Mutta jos tietoisuus ei keskity\n siihen, mit\u00e4 on maallisuuden ulkopuolella, vaan ep\u00e4toivoisesti takertuu\n fyysisyyteen, kehon on tultava toimeen ilman t\u00e4t\u00e4 lis\u00e4energiaa. T\u00e4m\u00e4 \nlis\u00e4\u00e4 terveysongelmien riski\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

– Toiseksi, yhteiskunnassa yleens\u00e4 vanhemmat ihmiset \nvoisivat olla t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa: s\u00e4teilem\u00e4ss\u00e4 henkist\u00e4 tietoisuutta ja \nviisautta nuoremmille sukupolville, jotka keskittyv\u00e4t fyysiseen \nmaailmaan ja yhteiskunnan vaatimuksiin. Vanhemmilla ihmisill\u00e4 voi \nel\u00e4m\u00e4nkokemuksensa ja sielun ulottuvuuteen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n yhteytens\u00e4 \nansiosta olla my\u00f6nteinen vaikutus nuorempiin ihmisiin jakamalla heille \nomaa valoaan, n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n ja my\u00f6t\u00e4tuntoaan. He voivat tarjota laajemman\n perspektiivin asioihin ja kuunnella k\u00e4rsiv\u00e4llisesti. Luonnostaan \njokainen aistii vanhemmissa ihmisiss\u00e4 enemm\u00e4n viisautta, rauhaa ja \nseesteisyytt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vanhempien ihmisten my\u00f6nteinen vaikutus voi ilmet\u00e4 monin \ntavoin: vaikutusvaltaisesta henkisest\u00e4 persoonallisuudesta suloisen \nviisaaseen iso\u00e4itiin, jonka puoleen koko perhe k\u00e4\u00e4ntyy saadakseen \nneuvoja. On my\u00f6s kirjailijoita, taiteilijoita ja terapeutteja, jotka \nhyvin ik\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 tekev\u00e4t poikkeuksellista ty\u00f6t\u00e4 ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n \ninspiroivat monia nuoria ihmisi\u00e4. Vanhemmat ihmiset toimivat siltana \najattomuuden maailman ja jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen maailman \nv\u00e4lill\u00e4. Yhteiskunta, jossa korkean i\u00e4n arvoa ei tunnusteta, on \nyhteytens\u00e4 henkisyyteen menett\u00e4nyt yhteiskunta. Silloin n\u00e4emme \nyhteiskunnassa riehuntaa: katsele ymp\u00e4rillesi.<\/p>\n\n\n\n

Kun vanheneva ihminen ei pysty ottamaan luonnollista paikkaansa yhteiskunnassa, sek\u00e4 yhteiskunta ett\u00e4 itse ik\u00e4\u00e4ntyneet k\u00e4rsiv\u00e4t. Ik\u00e4\u00e4ntyneen ihmisen el\u00e4m\u00e4 tulee yksin\u00e4iseksi, v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iseksi ja ik\u00e4vystytt\u00e4v\u00e4ksi. Eik\u00f6 ole traagista, ett\u00e4 juuri siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, jolloin ihminen sopii ihanteellisesti henkiseen ty\u00f6h\u00f6n, h\u00e4net siirret\u00e4\u00e4n sivuraiteelle? Oletteko kuulleet kirjailijasta tai taiteilijasta, joka lopetti ty\u00f6t 65-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n? Kuvitelkaapa, kuinka monta hienoa kirjaa ja taideteosta meilt\u00e4 puuttuisi, jos n\u00e4m\u00e4 ihmiset olisivat pit\u00e4neet kiinni j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 lopettaa ty\u00f6skentely el\u00e4kei\u00e4n t\u00e4yttyess\u00e4. Olen juuri lukemassa vuonna 1925 syntyneen Claude Lanzmannin muistelmia. H\u00e4n teki elokuvan Shoah2)<\/sup>. Jokaisella sivulla minua h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja koskettaa t\u00e4m\u00e4n kirjan oppineisuus, viisaus ja rikkaus. Yhteiskuntamme s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan t\u00e4m\u00e4n miehen olisi pit\u00e4nyt el\u00e4k\u00f6ity\u00e4 yli 20 vuotta sitten ja olla tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n! J\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4. Vanhempia ihmisi\u00e4 v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n ja he v\u00e4heksyv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n: seurauksena on fyysisen kehon ja mielen rappeutuminen. <\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyminen: viisi ehdotusta tien kevent\u00e4miseksi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Jotta l\u00f6ytyisi luonnollinen, arvokas tapa ik\u00e4\u00e4ntymiseen \nmeid\u00e4n yhteiskunnassamme, miss\u00e4 vanhuuteen liittyy niin negatiivisia \nmielikuvia, tarvitaan ajattelutavan radikaali muutos. T\u00e4ss\u00e4 on muutamia \nehdotuksia.<\/p>\n\n\n\n

Unohda kaikki, mit\u00e4 yhteiskunnassa sanotaan ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja vanhana olemisesta
<\/em><\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan n\u00e4kemys ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ei ole henkinen \nn\u00e4kemys. Siin\u00e4 ei pidet\u00e4 ihmisi\u00e4 ajattoman sielun kantajina, vaan \nfyysisin\u00e4 organismeina, jotka v\u00e4hitellen rikkoutuvat ja tulevat \nk\u00e4ytt\u00f6kelvottomiksi. Jokainen el\u00e4m\u00e4\u00e4 avoimin syd\u00e4min ja avoimin mielin \nkokeva ihminen tulee siihen p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on muutakin kuin \nt\u00e4t\u00e4. El\u00e4m\u00e4 on henkinen ulottuvuus, ja t\u00e4m\u00e4 ulottuvuus on itse asiassa \npaljon perustavampaa laatua kuin fyysinen ulottuvuus. Ik\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 voit \nhelpommin ottaa yhteytt\u00e4 tuohon ulottuvuuteen ja saada siit\u00e4 \ninspiraatiota ja voimaa.<\/p>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei milloinkaan mene hukkaan<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ei mik\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kukaan ”mene hukkaan”, kaikki arvokas j\u00e4\u00e4 \nj\u00e4ljelle. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 asioista, mit\u00e4 huomaamme kuoltuamme ja \np\u00e4\u00e4sty\u00e4mme toiselle puolelle, on se, ett\u00e4 kaikki on yh\u00e4 siell\u00e4. Omat \nperheenj\u00e4senet, rakkaat yst\u00e4v\u00e4t, lapsuutemme maailma, arvokkaimmat \nkokemuksemme \u2013 kaikki on edelleen siell\u00e4. Saamme yhteyden rakkaimpiimme \ntai el\u00e4mme uudelleen tiettyj\u00e4 kokemuksia niin halutessamme \u2013 se kaikki \non siell\u00e4 meit\u00e4 varten. Menem\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4n virran mukana ja antautumalla \nik\u00e4\u00e4ntymisprosessiin me kurkotamme t\u00e4h\u00e4n ajattomaan ulottuvuuteen, miss\u00e4\n kaikki aito substanssi s\u00e4ilyy. Jos uskallamme p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti, voimme \nsaada v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ulottuvuudesta. Silloin tajuamme sis\u00e4isell\u00e4 \ntasolla, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei mene hukkaan \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 sis\u00e4inen tiet\u00e4mys tuo \nrauhaa ja mielentyyneytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Menk\u00e4\u00e4 ulos maailmaan. Nyt on aika antaa valonne loistaa. Se palvelee yhteiskuntaa ja kanssaihmisi\u00e4.<\/em>\n Usein nuoremmat ihmiset eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4. Miten he voivat \nolla niin hyv\u00e4ksyvi\u00e4, rauhallisia ja onnellisia samalla kun kohtaavat \np\u00e4ivitt\u00e4in terveyden ja kykyjen heikkenemist\u00e4 ja kuoleman l\u00e4hestymist\u00e4? \nVastaus on siin\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 on sis\u00e4ist\u00e4 tietoa, jota nuorilla \nihmisill\u00e4 ei ole. Vanhempia ihmisi\u00e4 yleens\u00e4 leimaavat ja heit\u00e4 ovat \nkypsytt\u00e4neet el\u00e4m\u00e4nkokemukset, jotka ovat tehneet heid\u00e4t lempe\u00e4mmiksi ja\n huomaavaisemmiksi kuin nuoremmat ihmiset keskim\u00e4\u00e4rin. Vanhempi ihminen \non joutunut p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n irti ja antautumaan useammin. T\u00e4st\u00e4 kasvaa \nmielentyyneys, joka tuo rauhaa ja onnellisuutta. Ik\u00e4\u00e4ntyneet tekisiv\u00e4t \nvaltavan palveluksen yhteiskunnalle ja (nuoremmille) kanssaihmisilleen, \njos he tiedostaisivat omat lahjansa ja jakaisivat ne toisille. Otapa \nrehellinen silm\u00e4ys siihen, mit\u00e4 maailma tarvitsee t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: uusia \npuhelimiako, nopeampia autojako? Ei, vaan viisautta, tyyneytt\u00e4 ja \nrauhallisuutta. Eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole sit\u00e4, mit\u00e4 vanhat ihmiset voivat tarjota? <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4e ihmisten n\u00e4yttelemien roolien suhteellisuus. \u00c4l\u00e4 ota niit\u00e4 niin vakavasti.<\/em><\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 on peli\u00e4. Ihmiset (lue: aikuiset), jotka ovat \nt\u00e4ysill\u00e4 mukana peliss\u00e4, ottavat roolinsa hyvin vakavasti. \u00c4l\u00e4 anna \npelin saada sinua lumoihinsa: pid\u00e4 v\u00e4h\u00e4n et\u00e4isyytt\u00e4. Katso sen l\u00e4pi, \nhuomaa osanottajien n\u00e4yttelev\u00e4n omia roolejaan. Ihmisten yhteiskunnan \nn\u00e4keminen pelin\u00e4, jota ihmiset pelaavat, helpottaa siihen liittyvien \nnormien ja odotusten irtip\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4. On helpompaa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti niist\u00e4 \nrooleista, joita sinulla<\/em> oli tapana n\u00e4ytell\u00e4 – vanhempana, ty\u00f6nantajana tai ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4, ja niin edelleen – ja avautua uudelle luvulle el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si. <\/p>\n\n\n\n

Luota el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Luota siihen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 tuo sinulle uusia\n kokemuksia, uusia rooleja, jotka sopivat sille persoonalle, joka olet \nnyt, eik\u00e4 sille, joka olit. P\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 irti menneisyydest\u00e4 ja \nantautumalla avaudut uudelle ja saatat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 erilaisia puolia \nitsest\u00e4si. Jos pid\u00e4t kiinni jostakin sellaisesta, mik\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 sovi \nsinulle, esiin nousee tyhjyyden ja menetyksen tunne. Luota el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja \nanna menn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ei en\u00e4\u00e4 samaistumista kehoon ja fyysiseen maailmaan, vaan tietoisuuteen<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Samaistuminen rooliisi fyysisess\u00e4 ja sosiaalisessa \nmaailmassa on hauskaa ja mielenkiintoista niin kauan kuin ymm\u00e4rr\u00e4t, ett\u00e4\n se on peli\u00e4. Jonkin aikaa olet t\u00e4ysin uppoutunut siihen ja silloin \nannat taas menn\u00e4. Sill\u00e4 tavoin k\u00e4yt l\u00e4pi kokonaisen joukon kokemuksia, \nja se rikastuttaa sieluasi. Tietyss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa on luonnollista \nsamaistua n\u00e4yttelemiisi rooleihin, mutta on my\u00f6s luonnollista jossakin \nvaiheessa tuntea, ett\u00e4 on aika p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti ja tajuta kuka olet sen \nroolin takana. T\u00e4m\u00e4n on tarkoitus tapahtua vanhetessasi. <\/p>\n\n\n\n

Kuvittele, ett\u00e4 olet ajamassa autoa. Jos ajattelet, ett\u00e4 sin\u00e4 olet<\/em>\n se auto, on kamalaa, kun jotakin tapahtuu sille. Jos tajuat, ett\u00e4 olet \nkuljettaja, asia ei ole niin paha: tied\u00e4t, ettet ole auto, ja voit vain \nnousta siit\u00e4 ulos. <\/p>\n\n\n\n

Mene seisomaan peilin eteen ja katso heijastustasi: n\u00e4e \nmiten kasvosi vanhenevat. Mutta kasvojen ja silmien takana on jotakin, \nmik\u00e4 ei vanhene vaan on ajatonta: tietoisuutesi. Tunne se<\/em>. \nSamaistumalla tietoisuuteesi eik\u00e4 vanhenevaan kehoosi menet eteenp\u00e4in \nik\u00e4\u00e4ntymisen luonnollisessa virrassa. Yhteys todelliseen olemukseesi, \nsielusi ulottuvuuteen syvenee. T\u00e4m\u00e4n tiedostaminen saa sinut loistamaan \nviisautta ja rauhaa.<\/p>\n\n\n\n

Korkean i\u00e4n siunaukset<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4rin. Ensiksikin \nvanhemmat ihmiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin onnellisempia, joten ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6\n merkitsee, ett\u00e4 yhteiskunta kokonaisuudessaan on tyytyv\u00e4isempi. <\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n suhteellinen kasvu tarkoittaa my\u00f6s \nloppua v\u00e4est\u00f6nkasvun vahingolliselle r\u00e4j\u00e4hdykselle, mik\u00e4 on aiheuttanut \nniin monien el\u00e4in- ja kasvilajien tuhon. Olemme menossa kohti \ntulevaisuutta, jolloin Maassa on v\u00e4hemm\u00e4n ihmisi\u00e4 ja siten ihmiskunta ja\n luonto on paremmin tasapainossa. <\/p>\n\n\n\n

Vanhempien ihmisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvun tuloksena on \nmahdotonta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t huomiotta ja v\u00e4heksy\u00e4 heit\u00e4. Yhteiskunnan on \npakko antaa ik\u00e4\u00e4ntyneille heid\u00e4n oikeutettu paikkansa. Ja ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 \nitse\u00e4\u00e4n haastetaan tulemaan siihen paikkaan. Se j\u00e4rjet\u00f6n logiikka \nloppuu, mik\u00e4 saa henkisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen tuotteliaisimmassa \ni\u00e4ss\u00e4\u00e4n olevat ihmiset j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n syrj\u00e4\u00e4n yhteiskunnasta. Se merkitsee, \nett\u00e4 vanhemmat ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 piiloudu, vaan antavat valonsa \ns\u00e4teill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vanhemmat ihmiset tuovat viisautta, rauhaa ja tyyneytt\u00e4 \nyhteiskuntaan. Ihmiskunta on joutunut harhaan ja sill\u00e4 on kipe\u00e4 tarve \nsaada yhteys sielun ajattomaan todellisuuteen. Yhteiskunta, joka ottaa \nkorkean i\u00e4n luonnolliset siunaukset ja lahjat vakavasti, on sellainen, \njoka keskittyy ihmisten v\u00e4liseen harmoniaan ja harmoniaan \u00c4iti Maan \nkanssa sen sijasta, ett\u00e4 tavoittelisi menestyst\u00e4 ja planeettamme \nriist\u00e4mist\u00e4. Se on my\u00f6s yhteiskunta, jossa kuolemaa ja korkeaa ik\u00e4\u00e4 \npel\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n. Vanheneminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n arvokkaana prosessina ja \nasteittaisena paluuna Valon alkul\u00e4hteelle, josta me kaikki olemme \ntulleet. <\/p>\n\n\n\n

\u00a9 Gerrit Gielen

Suomennos: Tapio N\u00e4rhi<\/em><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup>) Helliwell, J.F., Putnam, R.D.(2004) The Social Context of Well-Being. Philosophical Transactions: Biological Sciences. <\/em>Vol. 359, No. 1449, pp. 1435-1446<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup>) Claude Lanzmann \u2013 The Patagonian Hare: A Memoir<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Gerrit Gielen Jos hyv\u00e4ksyt sen, mit\u00e4 sanomalehdet kirjoittavat ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, se n\u00e4ytt\u00e4isi olevan pahin asia, mik\u00e4 ihmiselle voi tapahtua. Ja yhteiskunnan osalta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vanheneva v\u00e4est\u00f6 koetaan katastrofiksi. T\u00e4p\u00f6t\u00e4ydet hoitokodit, kalliiksi k\u00e4yv\u00e4 terveydenhuolto, dementia ja yleinen heikkeneminen ovat asioita, joita olemme tottuneet liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhenemiseen. Jokainen meist\u00e4 vanhenee. Jokaisessa ohimenev\u00e4ss\u00e4 sekunnissa menet\u00e4mme hiukan nuoruuttamme. Se on luonnollinen…<\/p>\n

Read More Read More<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-335","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=335"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":336,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/335\/revisions\/336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=335"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=335"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.jeshua.net\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}