Pamela Kribbe kanavoi Joshuaa

Rakkaat ystävät!

Minä olen Joshua, joka puhuu. Rakastan teitä kaikkia syvästi. Tuntekaa energiani ympärillänne, kun tervehdin kutakin teistä – kunnioitan teitä suuresti. Avatessanne sydämenne minulle muistakaa, että minä olen siellä sisällä. Kun tunnistatte minut syvällisimmällä tasollanne, tunnistatte oman ydinolemuksenne, joka on puhtainta valoa. Olette ikuista valoa, ja siitä maailmankaikkeus on tehty. Jotkut teistä näkevät tämän valon loistavan minun silmistäni tai jonkun toisen opettajan silmistä, mutta olen täällä muistuttamassa teitä siitä, että tämä valo on myös teidän. Suurin toiveeni on, että näette ja koette oman suuruutenne ja sisäisen valonne. Juuri se muuttaa maailmaa, joka on muutoksen tarpeessa. Olette täällä vaikuttamassa asiaan, mutta voitte tehdä niin vain silloin, kun aidosti luotatte omaan itseenne. Se voi olla vaikeaa, jos teidät on kasvatettu sellaisin mielikuvin, ettette ole hyviä sellaisina kuin olette. Monilla teistä teidän luontainen elämänne ja tietämyksenne ja intuitionne verhoutuu piiloon lapsuuden kuluessa.

Useimmilla lapsilla on tarkka intuitio: he tietävät spontaanisti mikä on oikein tai väärin. Monilla lapsilla on yhä läheinen yhteys omaan sieluunsa ja siihen alkuperään, josta he tulivat, ja heillä on halu yhdistää oma lapsen valonsa omiin vanhempiinsa. Puhun täällä monille teistä, jotka lapsina halusivat parantaa omat vanhempansa. Nuorella iällä olitte yhä tietoisia ilosta ja elämän luonnollisesta virrasta, ja halusitte levittää sitä värähtelyä ympärillenne. Sitä on valotyöntekijänä oleminen: se on maailmankaikkeuden ytimenä olevan ilon ja rakkauden värähtelyn jakamista. Valotyöntekijänä oleminen ei ole periaatteiden tai teorioiden opettamista, vaan energian jakamista ja sitä, että muistatte millaisia olette.

Varttuessanne oma luonnollinen valonne ja ymmärryksenne himmeni ja hämärtyi, koska epäilitte itseänne, ja se on lähes väistämätöntä, minkä vuoksi kunnioitan teitä. Vaatii paljon rohkeutta saapua tähän maailmaan, Maan kolmiulotteiseen maailmaan. Tiedätte, että tulette väliaikaisesti kadottamaan tiedon siitä, millaisia olette, ja äärimmäisimmässä muodossaan tämä tapahtuu kohdatessanne “sielun pimeän yön” omassa elämässänne. Paradoksaalista kyllä, sama “sielun pimeä yö” tuo teidät takaisin itseenne. Tämä johtuu siitä, että pimeydessä on eräänlaista voimaa. Teidän mielestänne pimeitä tunnetiloja, kuten pelkoa, kiukkua tai surua pitäisi välttää, mutta alkujaan nämä tunnetilat kuuluvat sielunne kieleen.

Sielu puhuu teille pääasiassa tunteiden välityksellä, ja juuri silloin kun tukahdutatte näitä tunteita – mitä teitä usein yhteiskunnassa kehotetaan tekemään – menetätte yhteyden sieluunne ja sielunne kieleen. Yritätte totella yhteiskunnan sääntöjä, tehdä kovasti työtä ja olla “hyvä” ihminen. Mutta samalla menetätte kosketuksen siihen, kuka te todella olette, ja loppujen lopuksi teistä tulee yksinäisiä ja turhautuneita, ja teistä tuntuu, että elämästänne puuttuu iloa ja innoitusta. Te mietitte: “Minun sieluni, miksi en kuule sen kieltä?” Teille saattaa tulla yhä pimeämpiä turhautumisen ja masennuksen tunnetiloja, ja jos tunnette tällä tavoin, se johtuu siitä, että sielunne on kolkuttamassa takaovellanne. Itse asiassa tämä pimeys pitää sisällään voimaa, koska pimeydessä piileksii teidän kerran tukahduttamianne tunnetiloja. Siksi on niin tärkeää kohdata sisällänne oleva pimeys ja katsoa suoraan siellä oleviin negatiivisiin tunnetiloihin.

Kun “sielun pimeä yö” tulee kohdalle, teidät tavallaan pakotetaan kohtaamaan omat tunnetilanne ettekä voi enää luistaa asiasta. Tämä kohtaaminen voi tapahtua, kun menetätte jonkin teille tärkeän asian tai jonkun teille rakkaan ihmisen tai kun jokin ihmissuhde kariutuu. Nämä menetyksen syvälliset kokemukset saavat teidät tiedostamaan sisällänne olevan lohduttomuuden ja epätoivon. Teistä saattaa tuntua, että kokemanne tuska on älytön, raaka ja epätarkoituksenmukainen, ja minä ymmärrän sen täysin. En milloinkaan aliarvioi kokemaanne tuskaa, mutta rohkaisen teitä, ettette näkisi pimeyttä ja tuskaa pelkästään negatiivisena asiana.

Haluaisin pyytää teitä tutkimaan tätä prosessia hieman syvällisemmin. Etsikää sisältänne tunnetilaa, joka usein kuohuttaa teitä tai saa teidät tuntemaan olonne alakuloiseksi. Voitte ehkä tuntea, että sisällänne on paljon kiukkua, tai teidän on kenties käsiteltävä pelkoa. Pyydän teitä antamaan sen tunnetilan energian ilmestymään itsellenne: toivottakaa se tervetulleeksi ja pyytäkää se näyttämään kasvonsa jonkun eläimen hahmossa. Älkää arvostelko sitä näyttipä se miltä tahansa. Sanokaa eläimelle “hei” ja katsokaa sen silmiin. Tuntekaa kuinka paljon eloisuutta ja voimaa tässä eläimessä on. Olette ehkä pitkään ajatelleet, että pelkääminen on pahaa tai että kiukkuisena oleminen on pahaa, mutta on tärkeää kuulla kiukun, pelon tai minkä tahansa muun tunnetilan sisältämä viesti, koska silloin alatte tehdä yhteistyötä oman luonnollisen energianne, oman sielunne kanssa. Joten kysykää tältä eläimeltä, mitä se haluaa teille kertoa, mitä se haluaa ilmaista teille ja miten se voi auttaa teitä saavuttamaan sen, mitä todella haluatte. Eläimet ovat luonnostaan hyvin spontaaneja olentoja. Niillä ei ole mieltä analysoimassa kaikkea, joten ne voivat osoittaa teille hyvin suoraan, mitkä teidän todelliset tunteenne ovat. Ne osoittavat teille myös oman viattomuutenne, sillä eläimet ovat viattomia ja niin ovat teidän tunnetilannekin.

Tunnetiloista tulee pimeitä ja hallitsemattomia, kun tukahdutatte ne ettekä hyväksy niitä. Henkisyys on aidosti sen hyväksymistä, millaisia olette, juuri nyt, kaikkine tunnetiloineen, joita teillä tällä hetkellä on. Kun teissä kehittyy myötätuntoa itseänne kohtaan ja vaikeimmista tunteistanne tulee teidän parhaita ystäviänne, silloin teistä tulee kokonaisia. Mitään ei tarvitse piilottaa lukittujen ovien taakse, vaan saatte olla täysin inhimillisiä. Kun sallitte itsenne olevan inhimillisiä ja epätäydellisiä, alatte päästä lähemmäksi toisia ihmisiä: näette heidän kamppailunsa, heidän tuskansa. Kun lakkaatte itsenne arvostelemisen, te hyväksytte paremmin myös toisia. Sitä oman valonne jakaminen tarkoittaa.

Tuntekaa tämän energian lempeys. Se ei kehota teitä muuttumaan tai olemaan “hyvä” ihminen. Se kertoo teille, että olette ihme, juuri täällä sellaisena kuin olette. Nähkää tämä valon ja pimeyden välinen leikki sisällänne ihmeenä. Älkää tuomitko pimeyttä. Sallikaa täällä läsnä olevan valon energian sataa päällenne ja ylentää mieltänne. Antakaa itsenne rentoutua, eikä ainoastaan fyysisesti, vaan rentoutukaa syvällä sisimmässänne ja arvostakaa itseänne. Se, mitä teillä on todella tarjottavana tälle maailmalle, tulee spontaanisti sydämestänne luonnollisena valona, joka loistaa kaikkialle. Ystävystyminen pimeyden kanssa on osa elämäntehtäväänne.

Pimeys on kaiken aikaa esitetty väärässä valossa perinteissänne ja varsinkin uskonnollisissa perinteissä. Pimeyttä pidettiin itse asiassa epäinhimillisenä, joten se kirottiin, ja teidän oli elettävä ihanteen mukaan, joka ei ole inhimillistä. Mutta olen täällä rohkaisemassa teitä avautumaan omalle inhimillisyydellenne, omalle aidolle suurenmoisuudellenne, ja arvostamaan omaa kauneuttanne ja riemuitsemaan siitä – olemaan iloisia elämässänne.

Kiitos siitä, että jaoitte tämän hetken kanssani.

© Pamela Kribbe

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi