Sielun taipaleen päättäminen

Pamela Kribbe kanavoi Maata

Rakas ihmislapsi

Minä olen Maa, joka puhun sinulle. Olen äitisi ja kannan sinua sylissäni koko elämäsi ajan. Minä hoivaan sinua, vaikket olet tietoinen siitä ja vaikka olet liian kiireinen ja uppoutunut päivittäisiin asioihisi. Pitelen sinua ja pyydän sinua ottamaan minuun yhteyttä, sillä haluan virkistää muistiasi ja muistuttaa sinua jostakin. Kyse on jostakin vanhasta ja arvokkaasta, mikä nykyajan maailmassa näyttää unohdetun. Kyse on Maassa olemisen luonnollisesta turvallisuudesta.

Jotta muistaisit olemisen luonnollisen turvallisuuden, voit katsella kaikkialla ympärilläsi olevaa luontoa. Katsele vuodenaikoja, kuinka ne tulevat ja menevät omia aikojaan, katso kasvien ja eläinten päivittäistä elämää, kuuntele tuulen kahinaa tai veden solinaa. Sillä tavoin saat lyhykäisen muistutuksen siitä, että tärkeimmät asiat elämässä tapahtuvat automaattisesti, kun luonto noudattaa omaa kulkuaan.  Luonto on kaikkialla ympärilläsi ja se on myös sinussa, sillä sinullakin on luonto ja se on osa luontoa kokonaisuudessaan.

Varsinkin länsimaissa olette suuntautuneet niin kovasti elämään aivoillanne, että olette unohtaneet olevanne luonnollisia olentoja aivan kuin kasvit ja eläimet. Katsokaa eläimiä, kuinka luonnollisesti ne antautuvat elämälle. Ne melkeinpä eivät muuta pysty tekemäänkään. Niillä on toki tunnetiloja, kuten pelkoa ja vastustusta, mutta ne eivät pysty hangoittelemaan elämää vastaan niin paljon kuin ihmiset. Ihmiset voivat liiallisella ajattelemisella saada oman luontonsa häkkiin, ja se aiheuttaa ongelmia jonkin ajan kuluttua. Elämää ei voida järjestellä ja hallita ihmisajattelulla. Luonnon perusvoimat ovat sitä mahtavampia. Ennemmin tai myöhemmin huomaatte sen. Tulee hetki, jolloin teidän on antauduttava luonnolle.

Usein se hetki tulee jonkin kriisin kautta, juututte johonkin tilanteeseen, ja silloin teitä pyydetään vapauttamaan kontrolli, koska teillä ei ole enää otetta sisällänne tai ympärillänne oleviin asioihin. Kontrollin vapauttaminen koskee ja siitä voi tulla kamppailu. Silti se tuo teidät kotiin. Luulette eksyneenne ja hukkuneenne kaaokseen, mutta itse asiassa pääsette lähemmäksi varsinaisen olemisen luonnollista turvallisuutta. Elämä pitää teistä kiinni ja rakastaa teitä. Kriisit näyttävät usein julmilta ja epäoikeudenmukaisilta, mutta tosiasiassa niissä on aina luonnon, tai jos niin haluatte, Jumalan kutsu, joka sanoo: ‘tule kotiin, tule takaisin luokseni’. Kriisissä on opastava käsi, joka pyrkii tukemaan teitä ja näyttämään tietä.

Kaikki te tätä lukevat olette sisäisellä matkalla saadaksenne oman itsenne kokonaiseksi ja päätökseen. Yritätte saada sielunne elämään lihaa ja verta olevassa ihmiskehossa. Tällä polulla käytte läpi eri vaiheita. Sielu ruumiillistuu – eli laskeutuu – kehoon eri vaiheissa. Kun olette vasta aloittaneet sisäisen polun, olette todennäköisesti tutustuneet siihen päänne kautta. Olette esimerkiksi tunteneet viehtymystä tiettyihin kirjoihin tai ihmisiin, jotka eri tavalla valaisivat niitä ajatuksia ja arvoja, joita aina piditte itsestään selvinä. Saatoitte järkyttyä uusista ajatuksista, ja silti ne oudosti viehättivät teitä. Teitä kiehtoo lukea ja kuulla asiasta lisää. Päästätte irti joistakin kankeimmsta ajatusrakenteista ja avaudutte jollekin uudelle. Lukeminen ja toisenmielisten ihmisten kanssa puhuminen voivat toimia auttavina kannustimina tässä prosessissa. Näin matka sisimpään alkaa monilla. Ahmitte henkisiä kirjoja aivan kuin pullaa. Syvällä sisimmässänne jokin haluaa herätä ja muuttua, ja ensiksi tämä johtaa uudenlaisen ajattelun tarpeeseen.

Jonkin ajan kuluttua alatte kaivata lisää. Alatte ajatella: no niin, tajuan mistä he puhuvat näissä kirjoissa, mutta kuinka minä voin soveltaa sitä kaikkea omaan elämääni? Kuinka tämä tieto tulee eläväksi ja kuinka todella käännän sen tunteiksi ja toiminnaksi maapallolla? Tämä kysymys saattaa kiusata teitä ja ajaa teidät epätoivoon, mutta ette voi pakottaa elämää. Silti tietyssä vaiheessa elämässänne tapahtuu jotakin, mikä auttaa teitä läpimurtoon aivoista sydämeen. Usein kyseessä on jonkinlainen kriisi. Muutoksia saattaa tapahtua työssä, ihmissuhteissa, terveydessä, tai saatatte menettää jonkun läheisen. Olipa se mitä tahansa, tietyllä hetkellä sisältänne nousee tunteita, jotka ovat niin voimakkaita, ettei niitä voi jättää huomiotta. Teidän on sallittava niiden tulla ja antaa muuntumisen tapahtua. Silloin sielunne inkarnoituu syvemmälle sydämeenne.

Ensiksi sielunne oli laskeutunut päähänne, inspiroiden teitä omaksumaan uusia ideoita kirjoista, keskusteluista, jne. Sitten sielu koputtaa ovelle syvemmällä tasolla, tunteiden tasolla. Pääsette tutustumaan tunnetilojen kerroksiin, joita ette koskaan aiemmin tienneet olevankaan. Kriisit jouduttavat niitä. Ne tuovat pintaan lapsuuden vanhoja tunnetiloja, ehkäpä jopa tätä elämää edeltäviä muistoja. Tutkitte näitä tunnetilojen kerroksia, ja näin sydänkeskuksenne avautuu. Sielunne inkarnoituu vieläkin syvemmälle, täyttäen sydänchakran energiallaan.

Siinä vaiheessa tapahtuva muutos saattaa aiheuttaa useita komplikaatioita. Alatte katsella maailmaa toisin silmin ja myös suhteenne muihin ihmisiin muuttuu. Syvällä sisimmässä tietoisuus ykseydestä herää. Ykseyden tiedostaminen merkitsee, että ymmärrätte jonkin jumalallisen voiman pitävän kaikkia meitä, ihmisiä, eläimiä, kasveja ja luontoa yhdessä, ja että olemme sidoksissa toisiimme, kukin peilinä toinen toiselle. Tämä tiedostaminen voi olla ylivoimaista, ja monille teistä läpimurto aivoista sydämeen aiheuttaa suurta herkkyyttä sisimmässä. Voimakas herkkyys saattaa aiheuttaa epätasapainoa. Rajat toisiin ihmisiin hämärtyvät, saatatte ottaa paljon toisten ihmisten tunnejuttuja itsellenne ettekä tiedä miten päästä niistä irti, ja mielialanne voivat vaihtua hyvin korkealta hyvin alas. Kuitenkaan tämä läpimurto aivoista sydämeen, vaikkakin voimakas ja tärkeä, ei ole viimeinen vaihe sielun inkarnaatiossa. Sielu haluaa laskeutua vieläkin syvemmälle, vatsaan.

Kun sielu on laskeutunut sydämenne tasolle, olette osittain heränneet. Tiedostatte omat tunteenne, uskallatte tarkastella tunnetilojanne, olette valmiita menemään sisimpään ja kohtaamaan sisäiset haavanne. Mutta suuri herkkyytenne ja siitä johtuva epävakaus tuntuu myös heikentävän teitä. Koska sydämenne on niin täynnä tunteita, menetätte ajoittain maayhteytenne, ja se voi olla vaikeaa. Se tapahtuu monille teistä. Kun sydänkeskus avautuu radikaalisti, herkkyytenne saattaa olla teille liikaa, ja saatatte haluta vetäytyä maailmasta. Ette enää ilmaise itseänne luovasti, koska se on aivan liian paljon ja liian ylivoimaista. Se voi saada teidät tuntemaan itsenne hermostuneeksi ja alakuloiseksi.

Vastaus tähän ongelmaan ei ole takaisin päähänne meneminen. Vastaus on vatsassanne. Olette valmiita sielun inkarnaatioprosessin seuraavaan vaiheeseen: siirtymään sydämestä vatsaan. Sielu haluaa mennä vieläkin syvemmälle kehoonne. Keskellä vatsaanne on hiljaisuuden tila tai kohta. Menkää nyt sinne tietoisuudellanne samalla kun puhun. Siinä tilassa ei ole kieltä, ei ajattelua, ei käsitteitä. Saatatte kuulla lehtien kahinaa tuulessa tai aaltojen lyövän rantaan. Nuo äänet auttavat teitä tiedostamaan hiljaisuuden, mikä tässä keskuksessa on.

Tällä tasolla henkisestä tietämyksestänne ja tunteestanne tulee vaistomaista, eli toinen luonto, kuten sitä kutsutaan. Ei ole tarpeen ajatella eikä edes tunnustella. Läsnä on syvä tietämys, josta käsin toimitte, ja elämä virtaa lävitsenne helposti. Silloin sielustanne on tullut teidän luontonne, se on laskeutunut vaistomaisen tiedostamisen tasolle. Se antaa teille tarvitsemaanne tasapainoa! Pysytte tasapainossa ja tyynenä vaateliaan ja melskeisen ympäristön keskellä. Tunnekeskuksenne (sydämenne) haluaa ottaa yhteyttä vatsaanne, jotta se todella maadoittuisi ja jotta tuntisitte olonne turvalliseksi maan päällä.

Mennäänpä nyt siihen paikkaan vatsassanne. Luottakaa, että se on siellä. Kertokaa sielullenne, että se on tervetullut sinne. Sallikaa sielunne virrata päästänne, ajattelua inspiroiden, sydämeenne, jossa se säteilee rakkautta ja lempeyttä, ja edelleen vatsaanne, jolloin saatte luottamusta, itsekunnioitusta, syvällistä sisäistä tietoa, että olette se joka olette, ja että voitte hienosti sellaisena kuin olette. Tuntekaa vatsanne avautuvan teille. Aistikaa kuinka sielunne kultainen valo virtaa alas juurichakraanne ja ottaa yhteyttä minuun, Maahan. Menkää syvälle sisimpäänne. Olkaa se hiljaisuuden keskus ja tietäkää, että sieltä käsin rauha ja tyyneys tasapainottaa suurta herkkyyttänne. Tässä tasapainon tilassa tiedätte, miten rajoja laitetaan tunteiden ympärille. Tiedätte, milloin avautua ja milloin on otettava etäisyyttä, pysyen lähellä itseänne. Te määritätte, milloin sanotte “kyllä” ja milloin “ei”, milloin otatte yhteyttä ja milloin päästätte irti. Avain on vatsassanne.

Auttaakseni teitä ottamaan yhteyttä tähän keskukseen ehdotan, että kuvittelette eläintä, joka edustaa vatsassanne asustavaa sisäistä voimaa. Ottakaa ensimmäinen eläin, joka tulee mieleen. Muistakaa, että eläimet ovat hyvin spontaaneja olentoja, ne elävät vaistoillaan, luonnollisilla reflekseillään. Tämä eläin heijastaa vaistomaista sisäistä tietämystänne. Se on jo siellä. Se odottaa teitä. Teidän ei tarvitse luoda sitä, teidän tarvitsee vain nähdä ja tunnistaa se. Kutsukaa eläintä tulemaan lähelle teitä, tervehtikää sitä ja katsokaa sitä silmiin.  Kysykää siltä onko sillä teille viestiä, joka auttaisi teitä laskeutumaan syvemmälle vatsaanne.

Antakaa eläimen puhua. Eläin ilmentää vaistomaista viisautta ja te voitte ottaa sen viisauden vastaan, koska teillä on pää ja sydän. Voitte tuntea ja ilmaista tämän viisauden. Siinä on pään, sydämen ja vatsan välisen yhteistoiminnan kauneus. Mikään niistä ei ole toista parempi tai korkeampi. Pikemminkin niiden tasapainoinen yhteistoiminta tekee teidät kokonaisiksi. Päänne voi antaa teille paljon mielihyvää. Ajatteleminen voi olla hyödyllistä ja hauskaa. Se antaa teille tilaisuuden kommunikoida toisten kanssa, sillä se tarjoaa yhteisen kielen. Sydän tarjoaa mahdollisuuden ilmaista iloa ja kokonaista tunnetilojen kirjoa, joka ihmiselämään sisältyy. Se on kaunis lahja. Vatsa antaa teille perustan, teidän minuutenne. Se antaa teidän todella olla te, luja ja juurtunut, vetämällä omat rajat ja käyttämällä erottelukykyänne. Tältä perustalta sydämen ja pään vuorovaikutuksesta tulee riemukasta leikkiä. Mikäli nämä kerrokset ovat linjassa toistensa kanssa, tunnette itsenne kokonaisiksi, ja elämä Maassa on elämisen arvoista. Se voi olla täynnä inspiraatiota, rakkautta ja onnea. Voitte antautua sille, mikä teitä liikuttaa ja inspiroi, ettekä kuitenkaan menetä perustaanne, sisäistä hiljaisuuttanne. Voitte pysyä lähellä itseänne ja samaan aikaan vapaasti antaa ja ottaa, mitä elämä tarjoaa.

Tervehdin teitä kaikkia. Rakkauteni ja myötätuntoni on aina teitä lähellä. Pelaan tätä peliä kanssanne ja olen osa sitä. Olette kauniita ja kallisarvoisia ihmisinä. Luottakaa käytettävissänne olevien välikappaleiden eli ajattelun, tunteiden ja olemisen kauneuteen ja voimaan.

Minä rakastan teitä.

© Pamela Kribbe 2009

www.jeshua.net/fi

Suomennos: Tapio Närhi